Perheystävällistä politikointia kieliasioista

Kuten useampi muukin Huomioitsija, minäkin olin seuraamassa tänään BePopissa keskustelua kielipolitiikasta otsikolla Pakkoruotsi vai hyötyruotsi?

Keskustelu toi itselleni uusia ajatuksia kieliasiasta, vaikkakin pysyn edelleen ruotsin kielen vankkana kannattajana. Suomi on kaksikielinen ja siitä rikkaudesta meidän kannattaa mielestäni pitää kiinni. Kieltä leimaa kuitenkin jonkinlainen negatiivinen turhakkeen leima, josta jo etuliite "pakkokin" kertoo. Ehkä ruotsi koetaan vaikeaksikin. Keskustelua kuunnellessa tuli mieleeni, että kieltä taitavat käyttää ja kokea tarvitsevansa ne, jotka nimenomaan haluavat sitä käyttää ja tarvita. Jos kansanedustaja Immonen ei ole tosiaan lukion jälkeen käyttänyt ruotsin kieltä, taitaa syy löytyä peilistä enkä sillä lähtisi kylille elvistelemään.

Sasi toi hyvin esille, että meillä on oppivelvollisuus, jonka sisällön yhteiskunta määrittelee. Pasi Saukkosen tärkeä ajatus oli, että kieliasiassa voidaan toimia monella eri tapaa ja miettiä pitäisi myös ruotsin kielen sopivaa koulutustasoa, jotta kielestä todella hyötyisi. Totta on, että moni ruotsia opiskellut ei kuitenkaan koe sitä juurikaan osaavansa.

Poristakaan ei tarvitse mennä kovin kauas rannikkoa pitkin ylös- tai alaspäin, kun jo huomaa kaipaavansa ruotsin kielen taitoa. Liian aikaisella valinnaisuudella peruskoulussa jo muutenkin tehdään aika isoja päätöksiä lasten tulevaisuutta ajatellen. Tuskin kukaan silloin varmasti tietää, missä ammatissa ja millä paikkakunnalla aikoo työuransa tehdä. Varsinkin kun tänä päivänä ammattia ja paikkakuntaa saatetaan vaihtaa useampaankin kertaan. Jo nyt huomaa, että ruotsin kielen taidosta on tullut myös tietynlainen rekrytointivaltti.

Jos kaksikielisyyden poistamista ajetaan taloudellisiin syihin vedoten, voidaan kai samantien ottaa saksa koko EU:n kieleksi. Kateellisten keksintö koko pakkoruotsin termi. Minulla on ollut oikeus opiskella ruotsin kieltä, mahdollisuus on ollut sitä käyttää ja saman mahdollisuuden haluan tarjota myös lapsilleni. Esikoinen aloittaa pian eskarin naturligtvis på svenska, kun siihen Porissa kerran annetaan mahdollisuus. Niin, ja tosiaan tämä keskustelutilaisuus oli todella perheystävällinen, kun lapsetkin oli huomioitu mukavalla leikkipaikalla penkkirivien takana. Jättekiva!