Otteluennakko: talkootyön verotus

Illan pesäpallo-ottelun yhteydessä on ammatillisesti yksi kiinnostavimmista SuomiAreena-keskusteluista. Aiheena on talkootyön verotus ja sen vaikutus vapaaehtoistyöhön. Teema on minulle erittäin läheinen, sillä työskentelen junioriurheiluseurassa ja törmään aiheeseen vähintään viikoittain. Siksi onkin todella sääli, että kiireisen viikon aikataulu ei anna mitenkään mahdollisuutta osallistua keskustelun seuraamisen.

Tästä syystä heitänkin eetteriin urheilumaailmasta tutun ”otteluennakon” keskustelun pohjalle. Jatketaan ihmeessä keskustelua aiheesta vaikkapa sosiaalisen median välityksellä. Kommentit tulevat perille esimerkiksi Twitterissä (@PetteriLahti)

Kaikki vapaaehtoistyö on erittäin arvokasta, eikä kolmannen sektorin toimintojen pyörittäminen tässä laajuudessa olisi mitenkään mahdollista ilman tuhansia ja tuhansia talkootyötunteja. Urheilu ei kuitenkaan ole mikään erillinen saareke, joka ansaitsee absoluuttisen verovapauden kaikkeen varainhankintaansa. Käytännössä urheiluseurojen kanssa samanlaista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tehdään ainakin kulttuuri- ja sosiaalialan järjestöissä.

Monessa yhteydessä ero verovapaan talkootyön ja elinkeinotoiminnan välillä on vähintäänkin häilyvä. Tämän harmaan alueen myötä viranomaistulkintoja on viimeisten kymmenen vuoden aikana kiristetty. Kokemukseni mukaan kuitenkin viimeinen 2-3 vuoden aikana tapahtunut trendi on ollut verotuskäytäntöjen suhteen pikemminkin väljentävä, eli parempaan suuntaan ollaan menossa.

En näe, että suurin syy talkootyön tekemisen vähentymiselle on verotuksessa, vaan kyse on laajemmasta ilmiöstä. Tätä ilmiötä voisi kutsua yksilöllisyyden korostumiseksi yhteisöllisyyden kustannuksella. Aiemmin on ollut itsestään selvää, että tietyt toiminnot hoidetaan porukalla ja mikäli joku ei ole päässyt osallistumaan, ymmärrystä on löytynyt tähänkin. Nykyisin ajatusmaailma on kollektiivisen hyödyn sijaan yksilöllisessä hyödyssä, eli siinä, mitä minä hyödyn siitä, että osallistun tietyn homman tekemiseen.

Haastankin kaikki tämänpäiväisen keskustelun seuraajat sekä tämän tekstin lukijat miettimään omaa osallistumistaan talkootyöhön. Tehdyn työn arvioiminen sen tuoman rahallisen hyödyn tai työn merkittävyyden kautta on omiaan vääristämään suhtautumista vapaaehtoistyöhön. Mikäli kaikki oman seuran tai yhdistyksen eteen tehty työ koetaan samanarvoiseksi, sitä tiiviimmäksi yhteisö muodostuu. On tärkeää, että jokainen osallistuja saa kokea itsensä tärkeäksi.