Karmea totuus byrokratiasta

Byrokratian vastustaminen, sääntelyn purkaminen ja normitalkoot, varsinaisia muotiteemoja tämän päivän julkisessa keskustelussa. Lähes jokaisella meistä on yksioikoinen näkemys siitä, miten yhteiskunta hankaloittaa elämäämme päivittäin. Yrittäminen pitäisi saada helpommaksi, kauppojen aukioloa ei tulisi säännellä, alkoholia tulisi voida ostaa mistä vain ja milloin vain. Ehkä jopa autojen katsastamisestakin tulisi luopua. Tai ainakin rakennusluvan hakeminen, siinähän ei nyt ainakaan ole mitään järkeä.

Varauksettoman kritiikin sijaan onkin paikallaan pysähtyä joskus miettimään, että mitä varten erilaiset säännökset on otettu käyttöön. Normien taustalla on aina jokin tarkoitus, jolla halutaan varmistaa kansalaisten turvallisuutta, terveyttä ja yhdenvertaisuutta. Yhtään normia tuskin on luotu silkasta kiusaamisen ilosta, vaikka näin voisi keskustelun sävystä aina tämän tästä ajatella olevan.

Byrokratian vastustaminen, sääntelyn purkaminen ja normitalkoot, varsinaisia muotiteemoja tämän päivän julkisessa keskustelussa. Lähes jokaisella meistä on yksioikoinen näkemys siitä, miten yhteiskunta hankaloittaa elämäämme päivittäin. Yrittäminen pitäisi saada helpommaksi, kauppojen aukioloa ei tulisi säännellä, alkoholia tulisi voida ostaa mistä vain ja milloin vain. Ehkä jopa autojen katsastamisestakin tulisi luopua. Tai ainakin rakennusluvan hakeminen, siinähän ei nyt ainakaan ole mitään järkeä.

Varauksettoman kritiikin sijaan onkin paikallaan pysähtyä joskus miettimään, että mitä varten erilaiset säännökset on otettu käyttöön. Normien taustalla on aina jokin tarkoitus, jolla halutaan varmistaa kansalaisten turvallisuutta, terveyttä ja yhdenvertaisuutta. Yhtään normia tuskin on luotu silkasta kiusaamisen ilosta, vaikka näin voisi keskustelun sävystä aina tämän tästä ajatella olevan.

Jytyn ja Pardian järjestämässä keskustelussa ”Karmea totuus byrokratiasta?” pureuduttiin sääntelyyn ja julkisen sektorin tehokkuuteen. Esiin nousi monia hyviä pointteja.

Kansanedustaja Timo Harakka nosti esiin, että ohuempi hallinto, joka minimoi byrokratian ja maksimoi tiedon kulun voisi olla jotain sellaista, mitä julkisen sektorin kannattaisi tuoda start up-maailmasta.

- Nyt on imitoitu väärällä tavalla yritysmaailman tuottavuusmittareita, sillä julkisten palveluiden tehokkuuden mittaaminen on erittäin hankalaa.

Startup-säätiön asiamies Voitto Kankaan huomio yksityisen sektorin nopeammasta työpaikkojen ja työtehtävien kierrosta:

- Nopeampi kierto mahdollistaa sen, että yritysten toimintakulttuuri kehittyy julkista puolta nopeammin, sillä henkilöiden vaihtuessa myös toimintatavat uusiutuvat helpommin.

Panelistien välille saatiin pientä nokitteluakin aikaan, kun Harakka näpäytti Juhana Vartiaista päivähoitomaksujen korottamissuunnitelmista.

- Julkinen päivähoito onkin malliesimerkki siitä, miten julkinen puoli tukee työllisyyttä. Enemmän päivähoitoa, vähemmän kotihoitoa ja naiset nopeammin takaisin työelämään, Vartianen summasi.

Keskustelijoista Timo Harakka tiivisti paneelin lopuksi karmean totuuden byrokratiasta

”Tutkitusti yli 90% ihmisistä pitää verojen keräämistä tärkeänä. Samoin 75% ihmisistä kokee saavansa vastinetta maksamilleen veroille. Ja 60% ihmisistä voisi maksaa vielä nykyistä enemmän veroja. Karmea totuus on siis se, että Suomessa vallitsee lähes pohjois-koreamainen yksimielisyys toimivasta julkisesta sektorista”.

Juontaja Reetta Räty, panelistit Juhana Vartianen, Timo Harakka, Voitto Kangas ja Abdirahim "Husu" Hussein sekä kommentaattori Niko Simola.