Venäjä mielessä Antinkadulla 2016

Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen johdosta alkanut pakotekierre puree taloudellisesti Suomeen ja on lisännyt viiveellä, varsinkin tämän vuoden aikana, median mielenkiintoa Natoa kohtaan. Suomi-Venäjä Seuran keskustelussa ei tähän onneksi kajottu. Eero Heinäluoma ja Tom Packalén ovat Venäjään suhtautumisessa valtavirrasta poikkeavia. Voi vain kuvitella kuinka äärimmäistä linja voisi olla avoimemmassa poliittisessa tilanteessa. Molempien herrojen "valttikorttina" vaikutti olevan Usa-kortti elikkä se että Usan toimet Kosovossa (Packalénin mukaan) tai Irakissa (Heinäluoma) ikäänkuin oikeuttaisivat Venäjän vakavan puuttumisen Ukrainan suverineteettiin. Toisen tekemä rikosko oikeuttaa tekemään toisen samoin? Vanha ajattelu pohjaa myös kahden suuren valtaan ja heidän tuntemiin uhkiin ja oikeutettuihin etuihin. Itse pidän Naton toimia v.1995 ja 1999 nimenomaan Balkanin alueella perusteltuina esim etnisten puhdistusten ja joukomurhien lopettamiseksi mutta Lähi-idässä, kuten muuallakin, usein väärinä tai epäonnistuneina. Eurooppa osoitti jo tuolloin voimattomuutensa suurien kriisien ratkaisuun, hitaus, päättämättömyys ja disinformaatioon uskominen veivät voiton, Tuolloin mediaa leimasi korostettu puolueettomuus, jossa osapuolet esitettiin pitkään tasavahvoina tai samoin oikeutetuin perustein sotaa käyviksi. Packalenin antoi myös ymmärtää että ikäänkuin mahdollinen tuleva Ukrainan Nato jäsenyys!? olisi oikeuttanut Krimin haltuunottoon. Minskin sopimuksen myötä Venäjä saa paljon jalansijaa Ukrainassa. En itse kansanedustajana viitsisi ajaa miehittäjien agendaa kuten hän, syyttää mediaa puolueellisuudesta, vaatiessaan myös Ukrainaa noudattamaan sitä, tilanteessa jossa Ukraina ei suuremman konfliktin pelossa halua eikä voi tilannetta kärjistää, mutta pyrkii pitämään kurissa venäläisten hivuttautumisen. Myös arvio presidentti Assadin olevan Syyrian järkevämpiä ihmisiä on täysin ala-arvoinen. Samoin on myös Heinäluoman, hänen kertoessaan laillisen Ukrainan presidentin syrjäytetyn "katumielenosoitusten kautta", hän parlamentarismi puolueen jäsenenä luulisi arvostavan myös vaaleilla valitun parlamentin suvereniteettia ja kykyä ratkaista ongelmia. Herrat taitavat olla Venäjän trollien uhreja? Kielimuurit ovat vahvoja esteitä ja esim Ukrainan osalta ukrainalaisten, myös maan venäjänkieliseksi itsensä lukevan väestön ääni jää muualla lähes kuulumattomiin. Rehellisyyttä, avoimuuttta ja pyrkimystä hyvään vapaaseen yhteiskuntaan löytyy paljon enemmän Ukrainasta, Venäjältä ja myöskin Islamilaisista maista kuin moni ideologioidensa tukahduttamana luulee. Tarinoiden luonti joka tukee omaa mustavalkoista ajattelua vie kaikki perikatoon. Venäjän kuin muutkin ulkosuhteet ovat hyvissä käsissä; mm Sauli Niinistö, Timo Soini, Jussi Niinistö ja keskustelussa mukana ollut Ilkka Kanerva edustavat mitä parhaiten suomalaisia ja eurooppalaisia arvoja jos he eivät riitä, niin ei sitten mikään. Talouspuolella joudutaan syömään vielä kaalisoppaa mutta Venäjä voisi vielä venua ja purkaa ruokapakotteensa. Mr Putin, tear down this wall!