Poliittisen päätöksenteon valmistelu

Tietoa vai tahtoa? kyseltiin keskustelussa. Itse lisäisin taidon käyttää tietoa ja nimenomaan kansalaisten tahdon toteuttamisen tahtotilan saavuttamisen valmistelussa. Aatteista on usein haittaa, hyvin nopeasti poliitikko ajautuu siihen tilanteeseen että oman puolueen aate saattaa olla ristiriidassa oman ajattelun kanssa ja myös ryhmäkurin periaate, eduskuntatyössä tämä varmasti usein tulee edustajalle eteen. Usean puolueen hallitukseen on menty hinnalla millä hyvänsä toteuttamaan ”kaikille sopivaa”, epämääräistä tai ainakin myöhemmin siksi osoittautuvaa hallitusohjelmaa. Valtava osa päätöksenteostamme on jo ulkoistettu Eu:lle ja lainsäädännön muutokset syövät voimavarojamme. Suomi ei todellakaan ole tahtorunttaajien luvattu maa. Mitä tapahtuu virkamiehistössä sitä voi tavallinen pulliainen vain arvailla, mutta on selvää että valtaa ja valmistelua voidaan siellä yllä pitää pitkäjänteisemmin. Ministerien kierrätys tukee virkamiesten ja varmasti tavallaan myös puolueiden valtaa. Olemme tietysti paljolti jo maailman tuulien riepoteltavana mutta lopputulos olisi helpommin ennustettavissa jos vaaleissa äänestettäisiin myös siitä ihan oikeasta hallitusohjelmasta eli siitä mitä lähdetään muuttamattomana toteuttamaan. Kuntapuolella vaalit kertoisivat kiinnostiko veronmaksu, palvelujen säilyttämisineen, velanotto vai omat ulkomaanmatkat ja sijoitusasunnot? ja miten kaavoitetaan. Konkreettinen ohjelma kehystettynä talouden realiteetteihin motivoisi useampia äänestämiseen. Tiettyjä vertailukelpoisten lukujen ja seikkojen vaatimusta eri puolueiden vaaliohjelmiin olisi syytä sisällyttää. Erään kuulijan kommenttiin päätöksenteon seurausten analysoinnin puutteeseen on helppo yhtyä.
(Tieto vai tahto – kuinka poliittiset päätökset valmistellaan? Viestintätoimisto Kaiku/ravintola Kirjakauppa)