Koleahko istunto

Kaupunki pyrki Suomi-Areenan siivittämänä lähestymään kuntalaisia tuomalla valtuustonkokouksen kadulle. Eriäviä mielipiteitä sen soveltuvuudesta sinne oli aiemmin esitetty. Paria ylilyöntiä lukuunottamatta valtuutettujen vaalipuheilta vältyttiin. Illan poliittinen ykkösasia oli alunperin Aulis Laaksosen aloitteesta syntynyt Timo Aron laaja selvitys hyvinvointiresurssien kokoamisesta. Talouden sopeuttamisen kannustuspalkkion toimivuuteen ei oikein jaksa uskoa. Kaupungilla on paljon työvoimaa ja palkat ovat maksettava, organisaatio tasot eivät vähene eivätkä ulkoa tulevat kustannuspaineet hellitä. Pitkällä aikavälillä ainoa mahdollisuus on käyttää resurssit palvelujen tuotantoon ja luottaa siihen että suorittavaa työtä tekevä on oman alansa tuntija ja osaaja. En voi ymmärtää miksi pienen kaupungin työntekijillä voi olla vaikkapa 4 ylempää esimiestä, ja miksi silti pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta vielä pitää palaveerata erillisessä työvoimayksikössä? Viikko-, kuukausi- ja osastojen väliset palaverit täyttävät kalenterin. Sisäinen valvonta ja strategiapalaverit. Projektit ja organisaation muutokset. Yhteistyökumppanien tapaamiset. Lista on loppumaton. Ja vielä näiden kaikkien tapahtumien dokumentointi ja niistä muodostettavat raportit niin kunnalle kuin valtiolle. Miten ihmeessä näistä tarpeettomat puretaan? Valtiovallan taholtakin tulevat vaatimukset kunnille ovatkuin miljoonan asukkaan metropoleille laaditut. On varmasti niin että verotusta pitää myös kiristää mutta kuntalaiset odottavat sen turvaavan palvelut. Samalla toivon että poliittisten turvapaikkojen pito ja muodostaminen kunnilla loppuu. Kunta ja valtionverotuksen suhde ja painopiste on aiheuttanut myös sen että valtion palveluihin ollaan jopa enemmän tyytymättömiä kuin kuntien. Paikalliset olosuhteet ja tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi vaikkapa poliisin, vankeinhoidon ja valtatiestön osalta. Liikenteen verottamiseenkaan ei todellakaan tarvita lisää uusia muotoja. Kunta ja valtionverotuksen suhdetta ja keräämisperusteita olisi syytä alkaa kehittämään pitkällä aikavälillä uusille urille.