Hankalat naapurit kuriin?

(Kuka saa asua ja missä? Kenet haluan takapihalleni?)
Ei, siitä ei ollut kysymys Talentian tilaisuudessa teatterin pienellä näyttämöllä. Asumiseen ja ihmisiin positiivisesti lähestyen tuotiin esiin mm asukasyhdistysten, -tupien, asukas- ja asuntoneuvonnan työtä. Panelisteina olivat näitä töitä tekevät. Ikäänkuin vaivihkaa on meille muodostunut moninainen tukipalvelujen verkko. Syrjäytyneet nuoret, elämänhallintansa menettäneet kaikenikäiset ihmiset, päihdeongelmaiset ja asunnottomat tarvitsevat apua. Toisinaan avun tarpeessa olevasta saadaan tukihenkilö, jopa työntekijä auttamaan muita. Yhteisöllinen asukastoiminta luo turvallisuutta ja voi antaa ratkaisun irrallisuuden tunteeseen esim juuri paikkakunnalle muuttaneeseen. Ikääntymisen myötä myös yksinäisyys usein lisääntyy. Yleensäkin jos ei arvosta omaa asuinaluettaan niin se jo sinällään heikentää elämänlaatua. ”Läpikulkumatkalla” oleva asukas, ei ole myöskään niitä parhaita naapureita. Minusta tuntuu että vaikeimmin tavoitettava yhteisön jäsen saattaakin asua omistusasunnossa, ei vuokralla. Lähiöissä ollaan totuttu asukastoimintaan, keskustoissa ehkä se on vähän tuntemattomampaa. Pelkillä häädöillä, vuokravakuuksien korotuksilla ei hankaloilta naapureilta vältytä, kaikki keinot on otettava käyttöön. Sinustako ”asukasagentti”? Kun auttaa muita, omat ongelmatkin tuntuvat paljon pienemmiltä. Mitä varhaisemmin apua tarvitseva tavoitetaan sen halvemmaksi se tulee.