TAHDOTKO TAISTELLA JA VOITTAA SYÖVÄN ?

Syövän vahvuus on mukautua uuteen tilanteeseen. Sairautena se on niin kunnioitettu (glorifioitu), että lähes joka viikko luemme lehdistä, kuinka julkisuuden henkilö alkaa taistelemaan diagnosoitua syöpää vastaan. Voittamisen tahtoa korostetaan, mutta moniin muihin sairauksiin vain alistutaan ja kuollaan.

Syövän hoito on monimuotoinen kokonaisuus. Onko hoitoon pääsyn nopeudella merkitystä syövänhoidossa? Kyllä, nopeudella on merkitystä, vaikuttavuutta paranemiseen. Kannattaa hakeutua ajoissa tutkimuksiin ja seulontatutkimuksiin osallistumisesta on osaltaan hyötyä. Suolistosyöpien seulontaakin kenties kannattaisi kansallisesti harkita.

Ylilääkäri Riitta Huovisen mukaan viiden työpäivän aikana kuuluu saada kuvantaminen ja näytepala tutkittavaksi, mutta 2-3 viikon odotusaika ei vielä ole liian pitkä paranemisen ennusteelle. Rintasyövän osalta on havaittu jopa 12viikon odotusajalla, onnistunut hoitotulos. Solutyypin erotusdiagnostiikkaa ei asiassa mainittu. Syöpäsolujen tyyppi vaikuttaa sairauden aggressiivisuudessa ja etenemisessä.

Suomessa syöpään sairastuneista lapsista paranee 80%, mutta tavoite täytyy nostaa 100%:n tasolle. Syövän hoidossa järisyttävän kalliin lääkehoidon lisäksi tai vaihtoehtoina ovat leikkaus-ja sädehoito. Sairauden ehkäisemiseen ja onnistuneeseen hoitotulokseen vaikuttaa lisäksi muun muassa tupakkatuotteiden käytön lopettaminen, liikunta ja ravinto. Näiden painoarvoa ei tarkemmin eritelty.

Potilaan näkökulmasta kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta korosti luottamuksellisen lääkärisuhteen ja hoitohenkilökunnan merkitystä omassa uusiutuneessa syöpäsairaudessaan. Hän kävi kolmen kuukauden välein kontrollitutkimuksissa ja itse tunnisti uusiutumisen, vaikka tutkimuksissa ei vielä näkynyt mitään. Lääkäri kuitenkin uskoi Feldt-Rannan kokemuksen uusiutumisesta, joten tutkimuksia vielä jatkettiin ja löytyihän se sieltä mahasta uusiutuneena, levinneenä. Yleisön joukosta porilainen nainen kertoi, että hän oli joutunut  odottamaan jopa kaksi kuukautta hoitoon pääsyä. Se odotuksen aika oli ollut kauhea kokemus epävarmuudessa. Potilas oli surrut, miksi juuri hän joutuu odottamaan niin kauan. Nainen kuitenkin parani, oli kiitollinen lääkärille ja hoitajille sekä sanattoman kiitollinen Satakunnan Syöpäyhdistyksestä saamalleen tuelle.

Syöpäyhdistykseen kannattaa hakeutua, koska sieltä saa ohjeita, vertaistukiryhmiä ja muutakin tukea. Joku toinen yleisön joukosta mainitsi minulle, että kahta kuukautta pidempiäkin odotusaikoja on tapahtunut Porissa. Jos niin on, sitten on kiirehdittävä viiden päivän tavoitteeseen.

Suomeen perustetaan kansallinen syöpäkeskus vuonna 2017. Sen tehtävänä on koordinoida syöpätutkimusta, hallita lääkekustannuksia, arvioida kustannustehokkuutta ja suunnitella voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Aluksi se toiminee verkostona. Kansallinen syöpäkeskus lisää alueellista yhdenvertaisuutta, joka tällä hetkellä on kirjavaa, asuinpaikasta riippuen.

SYÖVÄN LÄÄKEHOITO

SYÖVÄN LÄÄKEHOIDON PANEELIKESKUSTELUSSA nousi esille, kuinka hajallaan asiat ovatkaan. Kukin taho on ährännyt omaa nurkkaansa, joten oli erittäin tarpeellista kokoontua yhteen, jos asiat/koordinointi ja voimavarojen hyödyntäminen käynnistyisi ja kehittyisi. Soteen liittyvän uudistumisen myötä, on jo kiire monilla vuosien viivettä aiheuttavilla rakenteellisilla uudistuksilla, kuten myös lainsäädännön muutostarpeilla. Potilaiden saamat syöpälääkehoidot voivat olla eri sairaanhoitopiireissä hyvinkin eri tolalla. Syöpälääkepaneliin osallistuneet lupautuivat kukin vuorollaan kantamaan kortensa kekoon. Priorisointia ei kai vielä ole tarvetta toteuttaa.

Syöpälääkkeiden tutkimus kestää jopa 12 vuotta. Lääkkeitä on ehdotettu myös kokeiltavaksi jo ennen myyntiluvan saamista. Siihen liittyy kuitenkin riskejä, koska haittavaikutukset tulevat esille vasta laajemman ja pidemmän käytön myötä. Turvallisuus on tärkeä perusasia, vaikka potilaat erittäin vakavissa valintatilanteissa voivat myöntyä myös hoidollisiin riskeihin, kokeiluihin. Suomessa on rahalliseen resurssointiin verrattuna ollut melko hyvät hoitotulokset, mutta vielä budjettia kiristetään kolme miljardia. Syöpälääkäreitä ja virkoja on niukasti. 

Tulevaisuudessa syöpäpotilaita hoidetaan yhä enemmän kotona. Digitalisaation myötä potilasasiakirjat päivitetään ajantasalle ja saadaan tilastollista tietoa koottua. Digitalisaation seurauksena potilaat saavat tietoja sairauksista ja järjestelmästä, jotta he voivat tehdä vapaita valintoja hakeutuessaan terveyspalvelujärjestelmän asiakkaaksi. Jos sairas tai iäkäs ihminen ei itse jaksa hankkia riittävästi tietoja ja vertailla niitä valintojensa perustaksi, niin heidän tuekseen asiakasneuvojia ehdotti kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola. 

***

Tapahtuma 12.7.: Onko hoitoon pääsyn nopeudella merkitystä syövänhoidossa?

Keskustelijat: Maarit Feldt-Ranta, kansanedustaja, SDP. Riikka Huovinen, ylilääkäri, Suomen Syöpäyhdistys. Lassi Kurkijärvi, vice president, Solita. Jaana Laitinen-Pesola, kansanedustaja, Kok. Harri Saukkomaa, juontaja, hallituksen pj.,Tekir Oy.

Tapahtuma 12.7.: Syövän lääkehoito kehittyy- miten käy suomalaisen potilaan?

Keskustelijat: Minna Anttonen, toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat. Heikki Joensuu, tutkimusprofessori, Helsingin yliopisto/HUS. Vesa Kataja: johtajaylilääkäri, dosentti, Keski-Suomen Keskussairaala. Lauri Pelkonen, johtaja, Lääkkeiden hintalautakunta. Laura Räty, liiketoimintajohtaja, Terveystalo, Ilpo Tolonen, tj., MDS, Kirsti Varhila, ylijohtaja, sosiaali-ja terveysministeriö, Baba Lybeck, juontaja, toimittaja.