Mammuttimainen sote-uudistus

Onnistuuko sote-uudistus? Astelin Suomi-Areenan pihaan kuuntelemaan sote-uudistuksen suunnitelmien vaihetta, torstaina kello 12.15-13.30.

Sote-uudistus on valtavan laaja, moninäkökulmainen ja syvällinenkin kokonaisuus. Sen tavoitteena on hallita kustannuksia ja kaventaa ihmisten terveys-ja hyvinvointieroja. Sosiaali-ja terveyspalveluja yhdistetään kaikilla tasoilla. Ajatuksena on, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus. Tällä uudistuksella uskotaan olevan vaikuttavuutta talouden kestävyysvajeeseen.

Sosiaali-ja terveysministeriö valmistelee sote-uudistusta. Nyt se toteutuu Juha Sipilän hallituksen linjauksilla. Uudistus etenee vaiheittain. Kuntaa laajemmat sote-alueet ovat itsehallintoalueita. Niissä päätöksenteko tapahtuu vaaleilla valituissa valtuustoissa. Muutoksen toteuttamista varten valmistellaan lakiesitystä. Hallitus on linjannut ohjelmassaan sote-alueiden enimmäismääräksi 19. Alueiden määräksi on ehdotettu 5-19. Nykyistä sairaanhoitopiirien jakoa on pidetty myös ohjeellisena raamina. Tätä mallia voinee pitää maakuntamallina.

Sote-uudistus on syytä valmistella ja toteuttaa huolella, koska sen varaan lasketaan hallitusohjelmassa niin suuri osa julkisen talouden kestävyysajeen kuromista.

Järjestäjä-tuottaja vastuuta nostettiin esille keskustelussa. Järjestäjillä on vastuu, mutta pintaa syvemmin sen merkitykseen ja sisältöalaan ei pysähdytty.
Sitran johtaja Antti Kivelän mukaan kuuluisi päättää rahoitus ennen sote-uudistuksen etenemistä. Hän oli kriittinen epätasa-arvon lisääntymisestä, kun Suomessa on nykyisin miljoona itsensä sairauksien varalta vakuuttanutta ihmistä, mutta vakuutusten ulkopuolelle jääneet joutuvat odottamaan palveluihin pääsyä.

Ongelmaksi muodostuu lähipalvelualueelta liian kauaksi karkaava päätöksenteko. Ainakin Lapin alueella pitkien etäisyyksien aiheuttamia ongelmia pidettiin todennäköisenä. Lähipalveluiden karkaaminenkin voi olla ongelma syrjäisimmillä seuduilla. Koko ajan liikkuvat kulkuneuvot (Norjan malli) oli ollut yhtenä ehdotuksena. Mobiilipalvelut ja itsehoidon lisääntymisen sekä terveys-ja hyvinvointipalvelujen tuki ihmisten terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä ovat merkittäviä tulevaisuudessa.
Ideana esitettiin palvelupakettien suunnittelua, mutta tätä ei tarkemmin määritelty. Läpinäkyvyyden lisäämistä toivottiin. Tutkimustuloksia, seurantaa ja raportointia palvelujen käyttämisestä tahdotaan lisätä.

Sairaaloiden työnjakoa uudistetaan siten, että vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään osa sosiaali-ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille.
Sote-uudistus ja kuntien rakenneuudistus kietoutuvat yhteen.
.
Viisasta olisi, jos kunta (ja/tai valtio) järjestäisi kansalaisille kursseja sote-uudistuksesta ja kuntien rakenneuudistuksesta. Tämä olisi perusteltua demokratian toteutumiseks ja asiakas on mukana sote-päätöksentekijänä. Tasa-arvon lisääminen on periaatteena.

Toiminnanjohtaja Ulla Harala esitti esimerkin kurkiaurasta, jonka kärjessä on asiakas. Jos asiakkaan voimavarat ehtyy, hänen tilalleen siirtyy terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen ammattilainen, mutta kurkiaura pysyy koossa.
***
Keskustelijat: Ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, toiminnanjohtaja Ulla Harala, Hämeenlinnan sydänpiiri ry, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, ps, johtaja Antti Kivelä, Sitra. Juontajana toimittaja Jussi-Pekka Rantanen, Yle (Juontaja hallitsi tehtävänsä erinomaisesti)