Koulu tarvitsee intohimoa ja innostusta

Puuvillan puistossa eilen keskiviikkona keskusteltiin koulun uudistuksesta kolmessa keskustelutilaisuudessa. Kahden ensimmäisen paneelin teemojen sisällöt limittyivät. Keskustelijat olivat eri henkilöitä. Päivän ensimmäisen keskustelun teemana oli "Tulevaisuuden lukujärjestys - miten oppiminen muuttuu?"

Maailma muuttuu, pysyykö opetus kyydissä? Suomalainen opettajakoulutus arvostettiin korkeatasoiseksi ja opettajat maailman parhaiksi. Tästä ja erinomaisista PISA-tuloksista huolimatta sekä taloudellisten leikkausten puristuksessa, esitettiin runsaasti tulevaisuuden muutostarpeita haasteineen. Opettajien tulisi osallistua täydennyskoulutukseen. Koululla on uudella tavalla haaste avautua vuorovaikutukseen yhteiskunnassa. Opettajien täytyy tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisen kasvattajien, muiden toimijoiden ja yritysten kanssa.

Virtuaaliset aineistot ja retket avaavat koulun ovia ympäröivään maailmaan. Opetuksessa sovelletaan todellisesta elämästä tietoa median kautta, lehtileikkeillä ja työelämään tutustumisilla. Opettajista voi tuntua, ettei museoihin ehdi, koska oppikirjasta jäisi jotakin sitten käsittelemättä. Oppikirjasidonnainen pedagogiikka on kulkenut tiensä päähän. Opettajia on rohkaistava ottamaan persoonansa käyttöön.

Oppimisesta puhuttiin. Jo leikki-ikäinen lapsi voi oppia lukemaan. Se edellyttää monia kielellisiä taitoja, joita voidaan mitata ennen lukutaidon kehittymistä. Tietoisuus kielestä kehittyy, kun lapselle luetaan. Helppoa lukemaan oppimista ennakoi lapsen kielellinen lahjakkuus. Lukemaan oppiminen on etenevä prosessi. Oppimisvalmiudet lapsilla voivat olla hyvinkin eri tasoisia. Lapsi oppii myös pelien avulla.

Uusi opetussuunnitelma (ops)-2016 rakentuu pedagogisesti ilmiöpohjaiselle oppimiselle. Osaamisen tavoitteet on esitetty oppiainekohtaisen jäsennyksen ohella laajempina, oppiainerajat ylittävinä kokonaisuuksina. Ilmiöpohjaisen oppimisen tavoitteena on ymmärtää ja lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ops velvoittaa opettajat tekemään yhteistyötä keskenään ja rakentamaan oppiainerajat ylittäviä opetuskokonaisuuksia. Opettajien tehtävä on sitoa koulun ulkopuolinen oppiminen opetussuunnitelmaan. Ops määrittelee tarkasti oppimistavoitteet, mutta tiedot voidaan saavuttaa monella tavalla.

Tiedon muodostuksen tavoissa ei ole jyrkkiä vastakohtia perinteisen oppimisen tavoille. Mekanistista tietoakin tarvitaan ja oppia voi runojen, lorujen, laulun ja musiikin avulla. Musiikki on tärkeä osa opetuskokonaisuutta. Koulupäivän rytmittämiseen vaikuttaa toimintaympäristö ja yhteisöllisyys. Lukujärjestyksen 45minuutin oppimisjaksot eivät sovellu luontevasti ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Miten saadaan intohimo ja innostus integroitua kouluun? Täytyy soveltaa luovuutta ja tieteellisiä tutkimustuloksia opetusmenetelmien innoittavassa käyttämisessä. Esimerkiksi lapset saavat opettaa toisiaan, mikävoi edistää oppimista. Oppilaat voivat opettaa opettajia tietotekniikassa.

Digitalisaatio mullistaa oppimista. Onko digitalisaatiossa mitään kielteisiä seurauksia? Kyllä on. Sen seurauksena pahimmilllaan voi lisääntyä ihmisen kärsimättömyys. Jaksamista, kärsivällisyyttä ja toisen ihmisen asemaan asettumista (empatia/tunneäly) täytyy opettaa kasvamaan saattamisessa. Koulun perustehtävät ovat sivstystehtävä ja sosialisaatio.

Numeroarviointi vai sanallinen arviointi? Kokonaisuudessa kumpaakin tarvitaan edelleen. Itsearviointi voidaan liittää osaksi arviointia.
Mikä on tärkein muutoksen tarve? Jokaisen suomalaisen tulisi jatkuvasti tahtoa oppia jotakin uutta. Sillä parannetaan kestävyysvajetta ja ylläpidetään sivistystä. Kansan täytyy pysyä sivistyneenä. Henkinen sivistys on tärkeää. On opittava analysoimaan tietoa, ymmärtämään ja tarvitaan rohkeutta.