KIRKKO RÄVÄYTTI

"Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie. Maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie...."  (Virsi 30, 1.säkeistö)

Kyllä Suomen evankelis-luterilainen kirkko arvaamattomasti yllätti minut. En ikinä olisi uskonut, enkä edes arvannut, että perinteisesti iltaa johtanut pastori Jaakko Heinimäki oli siirtynyt syrjään ja hänen tilallaan olivat Arkkipiispa Kari Mäkinen ja kirkkoneuvos, kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja Pekka Huokuna toimi napakan mukavasti juontajana sekä kanttorit Pia Ylitalo-Maunula ja Jouni Maunula johtivat veisaamista yleisön joukossa.

 Kirkko uudistuu (uskomattoman) pienin askelin, joten voinee pitää räväkkänä uudistuksena tätä henkilöstön uudelleen organisoitumista. Jäin miettimään, antoiko Heinimäki tilaa heille? Vai ottivatko he tilansa, ettei kirkko profiloituisi ainoastaan "Heinimäen kirkoksi"? Kaiken kaikkiaan uudistus oli hyvä asia, viisas ja oikeudenmukaisuutta edistävä ratkaisu. Virretkin raikaisivat voimallisesti saleissa....

Tänä vuonna juontaja ja kanttorit laulattivat seurakuntalaisia Raatihuoneen useissa saleissa. Muutoin ohjelma mukaili edellisten vuosien tyyliä, eikä siinä sisällöllisesti mullistavaa muutosta tapahtunut. Arkkipiispa esitti aluksi tervehdyksensä, tervetuloa toivotuksineen. Läsnä ollut seurakunta käyttäytyi hyvin, eikä humaltuneita näkynyt.  Hienoa, kun arkkipiispa on ollut mukana useissa Suomi-Areenan tilaisuuksissa keskustelemassa. Kristinusko kietoutuu elämän todellisuuteen, tavalla tai toisella.

Illan aikana veisattiin yhteensä 18 virttä ja 84 säkeistöjä.