Tuleeko luonnosta koskaan vetovoimatekijä?

Suomessa on paljon luontoa vaikka sitä mitattaisiin millä tahansa mitalla. Kysymys voisi kuulua, saadaanko siitä koskaan suomalaista vetovoimatekijää? Ja kun puhun vetovoimatekijästä, tarkoitan samanlaista luonnon ylistystä, miten Espanja, Turkki, Thaimaa tai jopa niinkin eksoottiset matkailumaat kuten Namibia ja Iran markkinoivat maataan suomalaisillakin matkailumessuilla.

Maanantain SuomiAreena-kohteeni oli Euran Kauttua. Kylä on tunnettu Alvar Aallon rakennuksista, vanhasta ruukkimiljööstä ja monipuolisesta luonnostaan. Keskipäiväisestä sateesta huolimatta Kauttualle oli kokoontunut mukava määrä kuulijoita.

Tilaisuuden asiantuntijapohja oli laaja. Keskustelijoina oli niin ympäristöministeriön, metsähallituksen, matkailutoiminnan kuin paikallisen ympäristöseuran edustajia. Alan ammattilaisiksi tunnustautuneiden yleisön edustajien ohella keskusteluun osallistui myös yllättäen paikalla ollut ranskalainen arkkitehti Bruno Lugac, jolle alue oli tuttu entuudestaan.

Laajasta näkökulmapohjasta huolimatta luonnon tuotteistamiseen ja markkinointiin ei saatu ratkaisua tässäkään tilaisuudessa. En tosin sitä odottanutkaan, sillä niin kauan kuin muistan, on suomalaisen luonnon erinomaisuudesta ja turistien houkuttelemisesta luontoon puhuttu, mutta näyttää siltä, että lopullisia tuloksia ei koskaan synny.

Olin 1980-luvulla mukana Lestijoen aluetaloudellisessa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Lestijoen matkailullisia mahdollisuuksia. Ajatuksena oli rakentaa Keski-Pohjanmaalle samanlainen kalastusmatkailukonsepti kuin Ruotsissa Mörrum-joella. Kartoituksen jälkeen paikalliset halusivat pitää jokensa vireänä, mutta siitä ei haluttu tehdä todellista matkailukohdetta. Samaan ratkaisuun on näytty päätyvän monilla paikkakunnilla ja asia nousi esille tässäkin tilaisuudessa. Matkailijoiden tuomia muutoksia pelätään ja tämä pelko näyttää usein painavan vaa’assa enemmän kuin vetovoimaisesta matkailusta saatavat mahdolliset hyödyt alueen yrityksille ja muulle vireydelle.

Kauttuan ja Noormarkun ruukkialueilla matkailun eteen on tehty töitä useampia vuosia. Keskustelusta kävi ilmi, että yrittäjät tekevät mieluusti Satakunnassakin yhteistyötä matkailijoiden viihtymisen eteen, jos vain löytyy sopiva sateenvarjo, jonka alle eri tahot saadaan mukaan. Itse kymmenisen vuotta Saimaan Charmanttien matkailuhankkeita seuranneena olen todennut sen hyväksi tavaksi toimia. Yhteistyö ei ole keneltäkään pois, kun sateenvarjon alla on riittävästi erilaisia toimijoita.

Ahlströmin ruukki-palveluita edustanut Riitta Kilo lupaili, että muutamien vuosien kuluttua ruukkia tullaan markkinoimaan aktiivisesti myös ulkomaisissa ostoskeskuksissa. Tällaista markkinointia suomalaiset matkailuyritykset tekevät vielä hyvin vähän, jos ollenkaan. Vähäistä on ollut myös koko maan markkinointi. Hannele Pokka kuitenkin muistutti, että Kataisen hallituksen alkuun panema Team Finland on nyt aloittanut toimintansa. Ehkä sen puitteissa tullaan vihdoin saamaan laajempiakin tuloksia kuin satunnaiset moottorikelkkasafarit ja käynnit joulupukin luona.

Suomalaisille luonto on lähellä, sitä on paljon ja se on pääosin puhdasta, vaikka yksittäisiä surullisia ympäristötapahtumia sattuukin tämän tästä, viimeksi Kokemäenjoella, jonne lipsahti taannoin vähän reilumpi erä nikkeliä.

Siitäkin puhuttiin, mutta se, mikä itseäni kiinnostaisi, olisi se, miten tätä puhdasta ympäristöä voisi saada markkinoitua laajemmin, vaikkapa niille Pokan mainitsemille kiinalaisille. Sitä odotellessa meistä jokainen voi suunnata lähiluontoon, joka alkaa sieltä, missä on lähin puu kun astuu ovesta ulos. Ainakin siitä asiasta kaikki panelistit olivat täysin yhtä mieltä.

Kuva: Jokirantamaisemaa Kauttualla 14.7.2014