Soipi laulu meidän joukkojen

Poliittisten laulujen ilta tahditti torstai-iltana Mikko Alatalo ja Punatähdet. Tunnelma Kulttuurikulmassa oli ensimmäisessä erässä letkeä, toisen, otaksuttavasti samanlaisen erän tunnelmia en jäänyt seuraamaan.

Fipra Finland, sitoutumaton ja riippumaton konsultointitoimisto ja viestintätoimisto Manifesto olivat koonneet tilaisuutta varten mukavan lauluvihkosen poliittisista lauluista eri vuosikymmeniltä ja osin eri vuosisadoiltakin.

Lauluista vanhimpaan lauluperinteeseen kuului 1700-1800-lukujen taitteessa eläneen Jaakko Juteinin laulu Arvon mekin ansaitsemme. Mikko Alatalo esitteli Juteinin aikansa vihreiden aatteiden puolustuspuhujaksi. Uusimpia lauluja edustivat Punatähtien omat sanoitukset tuttuihin säveliin kuten Abban SOS säveleen kirjoitettu laulu SKP sekä Mikko Alatalon seuraavalle levylle tuleva Duunari.

Eri puolueita oli lauluvihossa ja illan laulusessiossakin hyvin edustettuina. Kansainvälinen kuului vanhana, perinteisenä työväenlauluna luonnollisesti illan repertuaariin. Uudempaa antia oli mm. Kuuden vuoden kuuliaisuus, jota Punatähdet mainostivat romanttiseksi kappaleeksi, onhan tekstissä mainittu rakkaus rouva Jenni Haukioon.

Toisenlaisia protesteja edusti Irwin Goodmanin ja Simo Salmisen sekä Mikko Alatalon tunnetuksi tekemät protestilaulut. Itse olisin kelpuuttanut mukaan aikansa kuvana myös jonkun Pelle Miljoonan tunnetuksi tekemän yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkineen kappaleen 1970-luvulta. Esimerkiksi Olen työtön olisi ajatuksiltaan sopinut hyvin pariksi Hectorin Ei mittään kappaleen kanssa.

Väkeä Kulttuurikulmaan oli kertynyt niin paljon, kuin sisälle sai ottaa. Poislähteissä klo 22 ovella oli jonoa. Näyttää siltä, että protestilaulujen aika ei ole ohi: kansa haluaa niitä laulaa edelleen.