Ovatko päättäjät valmiina robottien tuloon?

Kari Levolan oivallista marraskuuta ihannoivaa lausetta mukaellen voin itse todeta: Rakastan tilastoja, niissä on kunnon lataus. Tilastoilla ja raporteilla on paikkansa, mutta olen myös sitä mieltä, että on parempi, että työtä tehdään asioiden hoitamiseksi eikä hienojen raporttien aikaan saamiseksi.

Jos on mahdollista, että esimerkiksi sairaanhoitajan työajasta saadaan nipistettyä puolikin tuntia päivässä pois rutiiniluontoisista toimistotöistä ja siirrettyä säästynyt aika hoitotyöhön, niin kannatan tätä kehittymistä lämpimästi. Asia voidaan hoitaa ohjelmistorobotilla, joka tekee rutiiniluontoisia tarkastuksia automaattisesti.

Keskustelussa Kohti parempaa hoivaa robottien avulla olivat mukana Nina Hahtela, Heikki Länsisyrjä, Sirpa Pietikäinen ja Jyrki Niinistö. Tilaisuutta juonsi Ivan Puopolo (seisomassa vasemmalla). Edessä 3D-tulostettu kitara, jolla kuka vaan voi soittaa sulosäveliä.

Robotit voivat tehdä huolellisemmin ja siksi ihmistä paremmin esimerkiksi lääkkeiden jakoon liittyviä tehtäviä. Robotin tarkkuus estää inhimilliset erehtymiset. Niiden virhemarginaali on häviävän pieni verrattuna ihmisen työhön. Samaa mieltä tuntuivat olevan kaikki panelistit.

Lääkkeiden jaon, sormenpäästä otettavien rutiiniverikokeiden, ja pari tikkiä tarvittavien leikkausten ohella robotteja panelistit soisivat robotteja käytettävän myös esimerkiksi keinojalkoina kuntoutuville ja ruokinta-apuna sitä tarvitseville. Kukaan panelisteista ei kuitenkaan antaisi robotin suorittaa sydänleikkausta.

Robotteja kehitettäessä tietoturvan, ohjelmistojen yhteensopivuuden ja käyttöturvallisuuden ohella pitää huomioida laitteiden eettisyys. Itse olen sitä mieltä, että tulevaisuuteemme liittyvästä eettisyydestä keskustellaan nykyään aivan liian vähän.

Panelistit nostivat esille eettisyyden siinä mielessä, että kun robottia ohjelmoidaan, joku ihminen päättää, miten robotti reagoi erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Ihminenhän tekee valinnan aina tilanteen mukaan. Esimerkiksi auton kuljettaja päättää mahdollisen kolaritilanteen nähdessään ajaako metsään vai törmääkö vastaantulijaan – eli suojeleeko vastaantulijaa vai itseään ja kyydissä olevia. Robotti osaa tämän miettimisen vain niiden asioiden perusteella, mitä sille on opetettu.

Mielestäni on erinomainen asia, että tätä eettisyyttä pohditaan, sillä ihminen on kuitenkin aina se joka vastaa, jos jotain menee huonosti.

Suomalaiset pitävät itseään tietotekniikan edelläkävijöinä, mutta hoitoalalla näin ei ole. Olemme useita vuosia jäljessä monia valtioita, joissa asioiden suunnittelu on ehkä aloitettu myöhemmin, mutta joissa asiat on sittemmin tehty paremmin.

Osaltaan syynä on lainsäädäntö ja direktiivien puute, joka hidastaa käyttöön ottoa ja ennen kaikkea yhteistyötä kuntien välillä, kuten kuulin, kun jäin esityksen jälkeen istumaan paikalleni ja keskustelemaan vierustovereiden kanssa.

Eilisestä startup-yritysten esittelytilaisuudesta innostuneena nostin esiin kysymyksen, eivätkö valistuneet valtuutetut ja teknologiaa tuottavat yrittäjät voisi toimia kuin startup yritykset. Jos asialle on sosiaalinen hyväksyntä (tässä yhteiset tietokannat, asioiden vertailu, toisilta oppiminen jne.) niin eikö silloin tässäkin asiassa pitäisi olla niin, että järkevä toiminta menee kunnallisen itsehallinnon ohi.

Ja vieläkin tästä eteenpäin ajatellen. Emmekö vain voisi unohtaa sote-politikoinnin ja alkaa tehdä niin kuin on oikein eikä niin kuin kulloinkin vallan kahvassa olevat päättäjät haluaisivat juuri silloin tehtävän. Jotenkin tuntuu siltä, että jonkun pitäisi tehdä isoja päätöksiä huolimatta siitä, että äänestäjät eivät ehkä seuraavissa vaaleissa äänestäisi. Tai sitten pitäisi laittaa enemmän rahaa valtuutettujen tutustumismatkoihin sellaisiin paikkoihin, missä asioita on tehty toisin ja onnistuttu luomaan jotain, joka on hyvä, edullinen ja toimii silti oikein ja kohtuullisesti.

Robotti opettaa sinut tanssimaan.mp4

Videolla Robotti opettaa tanssimaan Macarenaa (10 sekuntia).