Lopussa oli vihreä kasvu

Ensimmäisen Suomi-Areena päivän käyntikohteeksi olin valinnut bussiretken Honkajoelle. Siellä järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta: Kangistuuko vihreä kasvu kaavoihin? ja Neljä erää turpeesta. Lisäksi oli aikaa varattu noin tunnin mittaiseen kiertoajeluun turpeennostoalueella ja tuulivoimapuistossa.

Mietin koko päivän ajan, mitä ihmettä näin monipuolisesta päivästä voi kirjoittaa. Huokaisin pariinkin kertaan onnesta, että en ollut paikalla toimittajan työkuvalla. Miten voi lyhyesti kuvailla upeat maisemat, yhtenäiseksi teollisuusalueeksi muodostuneita vihreän teknologian ratkaisuja, monipuolisia puhujia ja yleisöä, joka osasi kommentoida sopivasti ja taputtaa isosti? Oli pakko vetää taskusta erilaiset silmälasit. Ei ehkä ruusunpunaisia, mutta kuitenkin erilaiset. Se auttaa aina, kun tuntee luovaa tuskaa.

Siispä:

Minulla oli tänään ilo kuunnella Jukka Rintalaa. Tuollaisella aloituksella on hyvä johtaa muotitietoisia lukijoita harhaan. Korjaan heti, että kyseessä ei ollut muotisuunnittelija Rintala, jonka tunsin entuudestaan Mikkelin vuosilta Kenkäverosta. Ja kuitenkin olin aistivinani, että jonkinlaisen ”muotisuunnittelun” parissa tämäkin Jukka Rintala Tampereen teknisessä yliopistossa toimii. Ympäristöasiat kun ovat aivan selvästi tulleet tällä vuosituhannella muotiin niin ympäristön saastumisen vähentämisen kuin jätteiden hyötykäytönkin osalta.

Myönnän, että itsekin olen usein sokea näkemään, kuinka paljon maailma on muuttunut elinaikanani. Rintala nosti keskustelutilaisuudessa esille hätkähdyttävän ajatuksen siitä, kuinka metsäteollisuus oli vastustanut 1980-luvulla jätevesien puhdistuksen tehostamista. Tottahan minä ne keskustelut muistan – nyt kun Rintala asiasta muistutti. Mutta aikojen saatossa asia on unohtunut. Sitä pitää nykyisin itsestään selvänä, että jätevedet puhdistetaan. Moni ympäristöasia oli ennen retuperällä ja kun asiat nostettiin esille, alkoi syntyä myös parannusta. Olin aistivinani keskusteluista, että niin käy varmasti jatkossakin. Yrittäjä Timo Rapila Honka Holdingista oli sitä mieltä, että ekologisuus on jopa etu yrittämisessä.

Muutos aiheuttaa usein automaattista vastarintaa. Honkajoella kun oltiin, viitattiin keskustelussa tietysti useaan otteeseen tuulivoimaan ja turpeeseen. Toinen päivän aikana itseäni hätkähdyttänyt näkökulma löytyi Sirpa Pietikäisen puheenvuorosta. Pietikäinen vertasi tuulivoimaloiden saamaa suurta vastustusta ydinvoimaloiden vastustamiseen kysyen: kuka on kuullut, että ydinvoimaloita vastustettaisiin siksi, että lintu voisi lentää niiden seinään, tai että rakennukset ovat rumia, tai että ydinvoimala pitää ääntä. Itse asuin muutaman vuoden Eurajoella melko lähellä ydinvoimala-aluetta, ja myönnän ainakin laitosten rumuuden. Mereltä katsoen ne eivät ole kaunista katseltavaa, mutta puhutaanko silloin kauneudesta, kun iso työnantaja luo alueelle työpaikkoja?

Ja työpaikoistahan tässä ekologisuudessakin on kysymys. Uuden teknologian käyttöön ottaminen voi olla askel kohti kilpailukykyisempää tulevaisuutta.

Kuva: Honka Centerin pihalla käydystä keskustelutilaisuudesta Kangistuuko vihreä kasvu kaavoihin? Tilaisuuden avasi Honkajoen Yrittäjien ex-puheenjohtaja Hannu Uusihonko. Taustalla tuulivoimalat.