Haluammeko olla kehityksen kärjessä?

Onnekas sattuma jätti minut istumaan Pörssikellon kumahtelun jälkimainingeissa Laiv@-lavan katsomoon. Onnekas siinä mielessä, että yksi aikaisempien vuosien SuomiAreenan suosikkipuhujistani, tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen asteli ihan konkreettisesti kulissien takaa lavalle, missä päivän teemana oli Kulissien takaa : Startupit kertovat. Neuvosen nimeä ei ollut painetussa vihkosessa, joten olin kovasti tyytyväinen, että satuin paikalle. Neuvosella tuntuu olevan aina sanottavaa, joka kiinnostaa minua juuri nyt. Niin oli tänäänkin.

Tämän päivän aiheena olivat modernit, digitaalisuuteen perustuvat startup-yritykset, jotka saattavat olla se tulevaisuuden savupiipputeollisuus, joka luo työpaikkoja ja tuo vaurautta ja onnea laajoillekin ihmismassoille. Yksittäinen startup-yritys tuskin tuo tuhansia työpaikkoja, mutta kun näitä uusia yrityksiä on monta, päästään isompiin mittakaavoihin. Näin olen sen ainakin itse ajatellut.

Aleksi Neuvonen ja Jaakko Lindgren keskustelivat startup-yritysten mahdollisuuksista.

Neuvosta haastatteli teknologia juristi Jaakko Lindgren, joka tilaisuuden aluksi nosti esiin Überin, Airbnb:n ym. uudehkojen ja kovasti kasvavien startup-yritysten perustamiseen ja niiden yleistymiseen liittyviä keskeisiä seikkoja. Näistä ehkä merkittävin asia on lainsäädäntö, joka monissa asioissa on kovasti paljon jälkijunassa. Esimerkiksi Facebook perustettiin 2004, mutta sen roolia selkeyttävä henkilösuojalaki uudistuu Suomessa vasta vuonna 2018, ja hyönteisten myyminen ihmisravinnoksi on kielletty koko Euroopassa ja siihen on tulossa lakimuutos vasta 1½ vuoden kuluttua, vaikka Suomessakin valmistaudutaan kovaa vauhtia sirkkojen kasvattamiseen proteiinin lähteeksi ihmisille.

On vaikea kasvattaa järkeväksi/toivottavaksi tunnustettua toimintaa, vaikka sillä kuinka olisi sosiaalinen tilaus ja yleisön hyväksyntä, jos lainsäädäntö sen kieltää. Toisaalta, monet asiat ovat levinneet kielloista ja kampanjoinneista, jopa mellakoistakin huolimatta. Esimerkiksi vertaisverkko Napsteria vastaan markkinoitiin kovasti Suomessakin ja nämä kiellot johtivat vähitellen ruotsalaisen Spotifyn perustamiseen ja fyysisten levyjen myynnin vähenemiseen. Jaakko Lindgren totesikin, että sosiaalisesti hyväksytty yhtiö voittaa aina. Jos laajat ihmismassat janoavat uutuutta, sen leviämistä on lähes mahdotonta estää. Toisaalta, kenellä on oikeasti tarvetta estää sosiaalisesti hyväksyttyjä innovaatioita?

Tämän päivän maailmassa innovaatio voidaan tehdä missä vaan ja se voi levitä nopeasti koko maailmaan. Sen vuoksi myös Suomessa pitäisi havahtua siihen, että startupeille annettaisiin mahdollisuus kehittyä, vaikka niiden toimita ei välttämättä täyttäisikään kaikkia nykyisen lain vaatimuksia. Joidenkin asioiden, kuten ruokatuotannon, kohdalla pitää olla kaikella tapaa tarkka, mutta puhujat nostivat ilmoille ajatuksen, että voisiko näillä uusilla yrityksillä olla laajemmat mahdollisuudet kokeilla lähteekö toiminta alkuun.

Otan esimerkiksi Ravintolapäivän, josta nopeasti tuli suosittu lukuisissa eri maissa. Suomessa terveysviranomaiset valvovat ruoka-alan yritystoimintaa, ja ala on monia muita aloja enemmän säädeltyä. Muistelen, että ensimmäisinä Ravintolapäivinä pohdittiin sitä, että onko se oikein, että kuka vain voi perustaa ravintolan yhdeksi päiväksi ja kuinka paljon tällainen päivä vie asiakkaita oikeilta ravintoloilta. Muutamaa vuotta myöhemmin todettiin, että kuka vaan voi pitää Ravintolapäivän koska tahansa, kunhan se jää yhteen päivään silloin tällöin. Kaiken ei” tarvitse pakosta olla kiellettyä”, kuten eräiden viranomaisten mukaan parkkiruudun sisällä olevat myyntikojut.

Digitaalisuuteen perustuvat startup-yritykset ovat tätä päivää, halusimmepa tai emme. Ja ennen kaikkea, samat haasteet on edessä kaikkialla, ei vain meillä Suomessa. Itse ajattelisin, että jos me vain haluamme olla, nin me voimme olla kehityksen kärjessä.  

Porilaisnäkökulmasta katsoen olisi tietysti mukavampaa, että näitä yrityksiä kasvaisi vähitellen myös Porissa, jolloin hyötyisimme myös alan työllisyydestä.

Digitalisaatio voi olla se mahdollisuus jota tarvitsemme. Jään odottamaan innolla, onko seuraavat maailmalle leviävät startup-innovaatiot, jotka voisiva liittyä esimerkiksi opiskeluun tai terveydenhoitoon, lähtöisin suomalaisesta osaamisesta, vai joudummeko näilläkin aloilla tyytymään muiden peesaamiseen.