Digi tulee – olemmeko valmiina?

Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Digitalisaatio on muuttamassa elämäämme, työtämme ja ympäristöämme Tulevaisuus näyttää, onko muutoksen päässä paluu antiikin Kreikan aikoihin, jolloin vain orjat tekivät työtä tai paratiisiin, missä Aatami ja Eeva elivät onnellisena ilman työtä vai jotain aivan muuta.

Aina välissä mukavaa kuulla, että on olemassa muitakin ihmisiä jotka ovat sitä mieltä, että muutos ei aina ole pahasta. Kiinan kielessä sana katastrofi kirjoitetaan tietämäni mukaan kahdella merkillä, joista toinen tarkoittaa mahdollisuutta. Toki on olemassa huonoja muutoksiakin, mutta monet muutokset ovat olleet ja yhtälailla tulevat olemaan pääosin hyväksi. Hetken päästä ne ovat asioita, joita ilman emme edes kuvittele osaavamme toimia. Niin on käynyt kirjojen, auton, tietokoneen ja monen muun asian suhteen, ja tekisipä mieleni sanoa, niin on myös käyvä jatkossakin.

Tiistaina aamutuimaan käydyssä Tuomas Enbuske Talk Show:hun oli kokoontunut aikamoinen joukko finanssialaan liittyviä asiantuntijoita, jotka tuntuivat itseni lailla olevan enemmän muutoksen puolella kuin sitä vastaan. Monet heistä muistuttivat, että yhteiskunnan muuttuminen tulee kuitenkin huomioida jo etukäteen esimerkiksi lainsäädännön ja nuorison koulutuksen osalta. Ei ole täysin se ja sama, koulutammeko lapsemme niin kuin meidät on koulutettu, vai koulutammeko heidät sen mukaan, millaisessa maailmassa otaksumme heidän elävän, kun he astuvat työelämään.

Tosin muistamme hyvin vielä Kalevi Sorsan toteamuksen: Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. Joidenkin tahojen mukaan lentävien autojen piti olla arkipäivää 2015, mutta kovin paljon niitä ei ainakaan Porin taivaalla ole vielä näkynyt. Eli emme tiedä, hoitavatko robottiautot liikenteen 2050 vuonna vai ennemmin tahi myöhemmin.

Uusia asioita nousee trendiksi koko ajan. Monilta osin lainsäädäntö on jo nyt vanhentunut. Itselleni tuli mieleen heti muutaman vuoden takainen joukkorahoitusta koskenut päätös, jonka mukaan yleisöltä ei voitu netin kautta kerätä etukäteen rahoitusta Senja opettaa sinulle ruotsia –kirjan painokuluja varten. Sittemmin säädöstä on muutettu tai ainakin yksi ja toinen taho kerää vastaavaa rahoitusta koko ajan. Panelistit ottivat esimerkiksi Uberin, jonka taksien ajaminen on kielletty Suomessa ja Ruotsissa. Osaksi normeja pitää purkaa, mieluummin tietysti jo ennen, kuin uusia megatrendejä saapuu, mutta osaksi, erityisesti tietosuojalainsäädäntöä pitää myös kiristää.

Henkilöön perustuvien tietojen myyminen tai vaihtaminen kasvaa koko ajan. Suurin osa meistä tuntee jo joitain tiedon myymiseen perustuvia palveluita. Tunnetuin niistä lienee Facebook. Vaikka harva tulee ajatelleeksi asiaa niin, me voimme käyttää Facebookia 'ilmaiseksi' sen vuoksi, että annamme vastavuoroisesti Facebookille luvan käyttää tietojamme.

Vastaavanlainen tietojen vaihtaminen palveluihin tai hyödykkeisiin tulee kasvamaan. Panelistit käyttivät esimerkkinä sitä, että vakuutuksen voi saada halvemmalla jos antaa enemmän tietoja vakuutusyhtiön käyttöön. Vaarana tällä on, että kuluttaja kokee tuollaisen hinnoittelun kiristyksenä. Tuomas Enbuske oli kuitenkin sitä mieltä, että omienarvojen mukaan elämisestä on totuttu maksamaan ja siitä pitää maksaa jatkossakin.

Teknologia mahdollistaa jo nyt monia asioita, jotka voivat loukata ihmisten yksityisyyttä ja tietosuojaa. Itselleni uutta asiaa oli se, että kasvojen liikkeitä katselemalla pystytään rekisteröimään ihmisen pulssin. Suomen mitatuin mies, Pekko Vehviläinen kertoi, että on olemassa kännykkä sovellus, jolla pystytään se tekemään jopa televisiokuvasta. Sääli, ettei tullut kysyttyä sovelluksen nimeä. Olisi ollut mukavaa mittailla elokuussa toimittajien ja urheilijoiden pulssia kun Suomi ottaa olympialaisissa ennennäkemättömän kultasaaliin.

Sen siitä saa, kun tulee minuutin myöhässä paikalle. Sali oli täynnä ja baaripöydätkin täynnä väkeä. Hieno juttu! Ilmeisesti keskustelun anti oli muidenkin mielestä hyvä, sillä tupa oli yhtä täynnä kun lopetettiin.