Valmistautukaamme tsunamiin

Suomalainen seisoo veden partaalla. Aallokko on kastellut kengät ja housunlahkeet. Hän ei tiedä pitäisikö aloittaa kenkien vai lahkeiden kuivaamisella vai pitääkö vaihtaa vaatteita. Taivaanrannassa näkyy tsunami, joka vyöryy vääjäämättömästi kohti. Näin Helsingin yliopiston tietokirjailija ja professori Kari Enqvist kuvasi Suomen sekä suomalaisten nykyistä taloudellista ja yhteiskunnallista tilannetta. Karu ja karmaiseva kuvaus.

Tsunamilla tarkoitettiin tässä kohtaa maailmanlaajuiseti kehittyvää digitalisaatiota ja robotisaatiota, joka kohtaa meidät joka tapauksessa. Aluksi Nordean pääekonomisti sekä Haapaveden turvenuijaksi nimitetty talouden kommentaattori ja tilaisuuden juontaja Aki Kangasharju nosti odotukseni Antinkatu 5 -teltan kattoon kertomalla, että nyt ratkaisemme Suomen ongelmat. Kysymyksessaä oli tilaisuus Millä eväillä uuteen nousuun? Olen vuosien ajan miettinyt ja SuomiAreenan viisailta etsinyt ratkaisuja siihen miten Suomi saadaan viimeinkin nousukiitoon vuonna 2008 alkaneen kyykkyasennon jälkeen.

Tilaisuuden alussa luotiin jopa masentavia mieli- ja vertauskuvia Suomen nykytilan ymmärtämiseksi. Kangasharjun mukaan Suomen talous on ankkalammikkopuuhaa, läntinen maailma hakee uutta suuntaa ja digitaalinen vallankumous tulee. Enqvistin kertoi meidän elävän keskinkertaisuuksien diktatuurissa, jota pääasiassa sosiaalinen media määrittää. Kansainvälisen bisnesverkoston AmCham Finland toimitusjohtaja Kristiina Heleniuksen mielestä Eurooppa näyttää vanhainkodilta USA:n suunnalta katsottuna ja Suomi ottaa vastaan pienen maan kiroukset mutta ei pienen maan mahdollisuuksia.

Tilaisuuden puolivälin jälkeen luulin Suomen nousureseptien julkaisemisen alkavan, mutta ei. Sen sijaan jumiuduttiin nykytilan ymmärtämisen kompleksisuuteen. Tätä höysti lauteille mukaan pyydetty Talouselämä -lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen, joka toi esiin journalismin näkökulman ja tarpeettomastikin markkinoi nykyistä työnantajaansa. Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoikin Ruokasen laulavan niitä lauluja kenen leipää syö. Nordean konsernijohtaja Casper von Kaskul piti pitkän puolustuspuheen edellisen illan Auer -haastattelun kaltaisesti liittyen Nordean Panama -operaatioon. Osallistujat kuuntelivat hiiren hiljaa kenties hämmentyneinä.

Tulevaisuusohjeita oli kuitenkin keskustelusta poimittavissa. Pentikäisen mukaan meidän on huolehdittava osaamisestamme ja kilpailulle on annettava tilaa, jota markkinatalouden salliminen ja kartellitaloudesta pois siirtyminen edellyttää. Helenius edellyttää globaalien trendien ja arvoketjujen seurantaa sekä nopeaa reagointia niihin. Rakenteitamme pitää muuttaa raskaalla kädellä ja samalla suomalaisten on opittava juhlimaan kaikista aikaansaannoksista. Elefanttien eli suurten ammattijärjestöjen aika Suomessa on ohi ja maamme on vastattava nopeasti muutostarpeisiin.

Tärkeintä kehittämisessä on keskustelu, rehellisyys, avoimuus ja ongelmiin kiinni käyminen julisti Kari Enqvist. Haikailu vanhaan on turhaa. Aikaa ennen EU:ta ei enää ole ja siinä britit valitsivat brexitin myötä portin tuntemattomaan. Emme saaneet tilaisuudessa helppoja vastauksia vaan ennemminkin haasteita jokaiselle niin, että hartiat hieman painuksissa lähdin viereiseen innovaatiokylään ilmaiselle hedelmäsmoothielle.