Tiedon hyödyntäminen ontuu terveysalan kehittämisessä

Suomalaiset terveysalan huippuosaajat suitsuttivat Suomen terveysalaa pitkään jatkuneesta tiedonkeruusta, rekistereistä, hyvinvointijärjestelmästä ja osaamistasosta. Biopankkiin on hienosti koottu pitkään näytteitä ja tietoja tutkimusta ja kehittämistyötä varten. BEPOPin kaikuvan hallin sympatiakeskustelu olisi päättynyt euforiseen samanmielisyyteen ilman Terveystalon liiketoimintajohtajan Laura Rädyn kritiikkiä. Hän palautti keskustelun realismiin mainitsemalla suomalaisten sairaalajaksojen läpimenoaikojen olevan kehnot. Tästä inspiroituneena HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan olevan niin kankeaa, että asoiden järkevä hoitaminen ontuu.

Kun terveysdenhuoltoon liittyvä erinomaisuutemme todettiin osin hataraksi, alettiin puida kaiken kerätyn tiedon hyödyntämättömyyttä, jonka todettiin johtuvan pitkään jatkuneesta sosiaali- ja terveydenhuollon murroksesta; meillä on alkeellinen päämäärä sote -uudistuksessa saatu aikaan mutta tarkempi visio puuttuu. Mäkijärvi kiirehtii Sote -uudistuksen toteuttamista päättämättömyyden toimiessa kehityksen jarruna.

Laura Räty puhui ulkomaisen pääoman sijoittamisen tärkeydestä terveydenhuollossa. Yritysten tekemät investoinnit ovat vähentyneet ja vaarana on se etteivät investoinnit riitä kattamaan pääoman kulumista. Mielestäni yllättävää oli se, että yleisöäänestyksessa koko yleisö yhtä lukuunotamatta kannati ulkomaista pääomasijoittamista sosiaali- ja terveysalalle. Ulkomaiset nurkanvaltaajapeikot eivät sittenkään ole meille uhka vaan mahdollisuus.

Keskustelun toinen osa käytiin englannin kielellä ja lavalle astui Bayerin pohjoismaiden ja Baltian toimitusjohtaja Oliver Rittgen, biologisia lääkkeitä kehittävä AbbVie Suomen toimitusjohtaja Remi Menes ja Attendon toimtusjohtaja Henrik Borelius. Tilaisuus oli rakennettu taitavasti saamalla esiin kansainvälinen näkökulma niiltä, jotka katselevat terveysalaamme ulkoa päin. Miehet totesivat hitaan sote -prosessin haittaavan kehitystä. He kaipaavat julkisen ja yksityisen sektorin tehokkaampaa yhteistyötä varsinkin nyt, kun sote -keitossa ei tiedetä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin asemointia yhteiskuntajärjestelmässämme. Epäselvää on myös rahoituskanavien logiikka. Miehet ehdottivat pohjaismaisen terveysalan yhteistyön tehostamista. Suomi on liian pieni maa enenevässä määrin bisnesperiaatteisiin tukeutuvassa terveysalassa.

Ainoassa yleisöpuheenvuorossa kysyttiin heikoimpien ihmisten selviytymiskykyä sote -uudistuksen jälkeen. Sitran johtajan ja juontajan Veera Heinosen johdolla osallistujat vakuuttivat kehityksessä olevan tärkeintä ihmisen valinnan vapaus, vaikuttaminen ja ihmisen keskiössä oleminen.