Suomi-Areenan 2013 arviointia

Tänä vuonna saavutettiin Suomi-Areenan yleisöennätys ja suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Mutta onko Suomi-Arenalla kylläisyyspiste jonka jälkeen sen suosio kääntyy laskuun? Pitääkö sen välttämiseksi tapahtumaa uudistaa niin, että sen vetovoimaisuus säilyy tai jopa entisestään lisääntyy? Areena tarvitsee ruokaa, joka koostuu vuoden tapahtumista ja muutoksista joita saamme käsitellä ja veivata. Uusia kasvoja pitää saada kehään; työhön liittyvissä keskusteluissa todettiin työpaikkojen henkilöstön kierrätyksen olevan tarpeellista menestyksen mahdollistamiseksi.

Areenan struktuuri on onnistunut loistavasti eikä valokeilaan ole tuotu niitä Areenan taustahenkilöitä, jotka ohjelmakokonaisuuden ovat suunnitelleet. Keskustelijoiden kokoonpano ja juontajavalinnat ovat selkäranka, jonka pettäessä koko homma voisi lässähtää. Valinnoissa ollaan tänäkin vuonna onnistuttu loistavasti. Tilaisuuksien rytmitys on ollut asiakaslähtöinen niin, että paikasta toiseen siirtymisen yhteydessä on ehtinyt pitämään kahvi- tai lounastauon. Ulkotilaisuudet on siirretty tarvittaessa sisälle sääolosuhteiden vuoksi. Tilaisuuteen saavuttaessa on toimitsijat toivottaneet kaikki tasavertaisesti tervetulleeksi.

Tilaisuuksissa ei aina ole saatu yleisöpuheenvuoroja ja olen muuttanut mielipiteeni asian suhteen. Jos lavalta tulee rautaisannos tavaraa, niin se ei yleisön kysymyksiä tai kommentteja kaipaa. Näin kävi Peter Nymanin ja Jari Sarasvuon tahdittamassa Antinkadun hyvinvointiklubissa. Silti joku hyväkäs huusi yleisöstä Sarasvuolle kysymyksen häntä sinutellen ikään kuin olisi parempikin tuttu. Onneksi ei ole enempää ollut tällaisia huutelijoita. Syrjäytymiskeskustelussa oli piristävää se, kun juontaja oli etukäteen sopinut yleisössä olevien asiantuntijoiden kanssa kommenttipuheenvuoroista. Opetusneuvos Martti Hellström juontajana oli tämän vuoden piristys nokkeluudessaan ja interaktiivisuudessaan. Piristävin keskustelututtavuus tänä vuonna oli monitoimimies Jussi Lähde. Eniten mielipiteeseeni vaikuttanut keskustelu käytiin susista Huittisissa. Faktatieto helpottaa mielipiteen muodostamisessa. Bonuksena löysin Huittisista kaupan mistä saa ostaa kutunjuustoa.

Tänä vuonna on tavallista enemmän makusteltu termejä, avattu niitä ja kehitetty niille uusia paremmin kuvaavia nimiä. Tämä on varmasti osa Suomen kielen kehittämistä; sanat jäävät kaikille mieleen ja kuulijat saavat niille uusia merkityksiä. Tällaisia termejä olivat esimerkiksi syrjäytyminen, hyvinvointiklubi, diversiteetti ja edustuksellinen demokratia.

Osallistuin yhdeksään tilaisuuteen ja muutamassa olin osan aikaa. Huomioitsijana pyrin tuomaan esiin keskustelun keskeisimmän sisällön ja samalla voin tuoda esiin oman mielipiteeni asiasta. Sitä kautta tämä on myös jonkinlainen mahdollisuus toimia jonkinasteisena vaikuttajana. Toiminta on hauska kesälomaharrastus, ja kun kerran muutenkin tilaisuuksissa käy, niin miksei tätä yhteistä herkkua voi jakaa halukkaille. Suomi-Areena on halpaa huvia jota symboloi Suomi-Areena 2013 sähköauton edullinen käyttö.