Onko äänestäminen hyväosaisten hommaa?

Oikeusministeriö on julkaissut merkittävän selvityksen Poliittisen osallistumisen eriytyminen, eduskuntavaalitutkimus 2015. Kirjoittajia on 28 ja he ovat politiikan huippuasiantuntijoita. Uunituoreen kirjan on toimittanut Åbo Akademin tutkimusjohtaja ja professori Kimmo Grönlund sekä Helsingin yliopiston akatemiatutkija ja dosentti Hanna Wass. Heidän lisäkseen Puuvillassa keskusteli Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja ja dosentti Sami Borg, kansanedustaja Krista Kiuru (sdp) ja Nizza -haastattelujen vuoksi kiireisenä paikalle saapunut sisäministeri Paula Risikko (kok). Aiheena oli em. kirjaan liittyen Onko kaikilla yhdenvertaiset vaikutusmahdollisuudet sekä poliittinen osallistuminen Suomessa.

Aloitimme hetken hiljaisuudella Nizzan terrori-iskun uhrien muistoa kunnioittamalla. Oikeusministeriön yksikön johtaja ja juontaja Johanna Suurpää alusti kertomalla äänestämiseen vaikuttavista taustatekijöistä ja niiden korrelaatiosta. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyy se, että 82 prosenttia suomalaisita pitää eriarvoistumista uhkana. Äänestämiseen vaikuttaa trendit kuten maahanmuutto, syrjäytyminen ja se, että nuorilla ei nykyään ole poliittisiin asioihin mielipidettä. Koko kansasta 75 prosenttia on kiinnostuneita politiikasta. Luku on korkeampi kuin Ruotsissa ja kuitenkin äänestysprosenttimme vaaleissa on alhaisemmat, informoi äänestyskäyttäytymisen asiantuntija Grönlund. Äänestämisen lisäksi vaikuttamiskanavia ovat sähköiset verkkokanavat, kansalaisaloitteet ja vaalitiedottaminen.

Brexit -tuloksesta todettiin yksimielisesti, että Brittejä oli huonosti informoitu EU:sta eroamisen seurauksista. Borg totesi, että Britanniassa äänestettiin väärin perustein ja saatiin vielä väärä tulos. Kukaan ei tiedä mitä EU:sta eroamisesta seuraa. Krista Kiuru oli sitä mieltä, että suomalaisilla on pitkät äänestämisperinteet ja täällä informoidaan äänestysvalintoihin liittyvistä vaikutuksista. Borg kertoi, että kansalaisilla on poliittinen ymmärrysaukko eli politiikka koetaan monimutkaiseksi. Vuoden 2015 eduskuntavaalien teemat olivat talous, työmarkkinat ja turvallisuuspolitiikka. Kun kerrotaan taloudesta miljardeina ei asia aukene kansalle. Tämä todetaan myös Grönlundin ja Wassin toimittamassa selvityksessä.

Onko politiikka elitisoitunut ja äänestävätkö hyväosaiset hyväosaisia? Miten saadaan nuoret mukaan poliittiseen keskusteluun? Pohdinnat leijuivat ilmassa ja someen liittyen Risikko kertoi, ettei näe yksilön kanssa tapahtuvaa somekeskustelua mahdolliseksi omalta osaltaan keskustelun julkisuuden vuoksi. Kiuru on somemyönteisempi ja kertoi myös tehneensä ensimmäisen Poriaiheisen somevideon. Molemmat kertoivat saavansa 100 sähköpostia vuorokaudessa kansalaisilta ja Risikko kertoi vastaavansa jokaiseen jotakin. Tämä ei tue sitä, että kansanedustajat olisivat vieraantuneet tavallisen ihmisen elämästä. Grönlund lähetti sellaisia terveisiä kansalle, että he eivät lähettäisi törkyviestejä kansanedustajille, jotka tekevät tärkeää työtä. Wass ehdotti läpinäkyvyyden lisäämiseksi, että kansanedustajien kalenterit näkyisivät kansalaisille takautuvasti.

Lopuksi keskustelijat ennustivat seuraavien vaalien teemat. Kärkeen nousivat talous, sote, Nato ja eriarvoisuus. Mainittiin myös palvelut, maahanmuutto, työttömyys ja turvallisuus. Sähöisestä äänestämisestä äänestettiin ja osallistujista suurempi osa haluaa siirtyä klikkailemaan ääniä kotikoneelta.

Poistuin Areenaviikon minulle viimeisestä tilaisuudesta maksulliselle kahville Kimmolta saamani kirja kainalossani, jossa komeilee Kimmon nimikirjoitus. Hyvä palkka huomioitsijalle.