Kotiseutu on suomen kauneimpia sanoja

Paikallisuus murroksessa? Kaupungintalon piha 17.7. klo 14:00-15:15
Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen totesi, että kotiseudussa hänelle on tärkeä maisema, muistot, paikkojen nimet, tunteet ja se, että jossain on paikka missä on tuttuja ihmisiä. Todettin, että kotiseutu -sanasta ei tule ensimmäisenä mieleen kunnantalo vaan ihan muut tunneperäisemmät asiat.

Kotiseudun merkitys ja palvelujen järjestyminen kirvoittivat pohdiskelevaan keskusteluun, jossa tärkeintä keskustelussa oli alueellisten palvelujen järjestyminen eikä niinkään kuntarajat vaikka kuntaan liittyvien nimien säilyttäminen onkin tärkeää. Esimerkkinä mainittiin nimikyltit kylämaisemassa sekä paikallislehtien nimien tärkeys kotiseutuhengen säilymisen kannalta.

Sitran Juha Kostiaisen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi järjestää omapalvelun ja palvelusetelijärjestelyin mutta Anna-Kaisa Ikonen ja Suomen kotiseutuliitto ry:n puheenjohtaja Raimo Sailas olivat kunnallisen järjestämisvastuun kannalla. Kysyinkin, että mihin palvelusetelikäytäntö johtaa, jos asiakas tai potilas voi valita palvelunsa vapaasti. Muistamme ns. kuntapalvelua väheksyvät arvauskeskusvitsit; olisimme taas yksityisen palvelutuotannon ja monikansallisten yhtiöiden kasvun armoilla. Yksiselitteistä vastausta en saanut.

Raimo Sailas totesi, että Suomessa kuntien tehtävät ovat maailmanlaajuisesti verrattuna laajimmat ja vahvimmat. Onko tämä paras mahdollinen tapa järjestää palvelut? Palvelujen kehittämisessä kaivataan yleensä lisää rahaa mutta Sitran toimesta kehitettiin potilaiden kanssa yhtä hoitoprosessia 8 viikkoisesta 3 viikkoiseksi ja halvemmaksi. Eli raha ei aina ratkaise. Liikkuvat palveluyksiköt ovat laskeneet yksikkötäynnin 27 eurosta 17 euroon. Kostiaisen mukaan eriarvoisuus lisääntyy ja olemme menossa Yhdysvaltojen malliin, jossa palveluja saa ne joilla on varaa maksaa. Suomalaisia muuttaa n. 300 000 kunnasta toiseen vuosittain. Mikä on tällöin kotiseudun merkitys? Onko kotiseutuni se mistä tulen, missä olen vai mihin olen menossa?