Tori kansalaisille

Vaeltelin hetken kansalaistorin hulinassa ja tein muutaman havainnon. Ensinnäkin, Suomi on paitsi tuhansien järvien, myös tuhansien yhdistysten maa, ja kansalaistori on kansalaistensa näköinen. Porin torin, joka on yleensä tunnettu vain pärekorista ja turistien kohtalosta kyseisiin koreihin liittyen, on vallannut laaja skaala erilaisia yhdistyksiä, järjestöjä, julkisia organisaatioita ja muita yhteenliittymiä. Pitkä rivi telttoja löytyy kävelykadulta. Valikoimaa on vähän jokaiselle. Toiseksi, esittelijät ovat hyvin rauhanomaisia, ja kadulla päivystävät feissaritkin päästävät ihmeen helpolla kulkemaan ohitseen. Rauhallinen tarkkailu on siis mahdollista ilman, että kukaan tulee tuputtamaan omaa tarjontaansa. Jossain soi viulumusiikki ja ihmiset hymyilevät, ja kokonaisuudesta puuttuu kiireinen juokseminen ja markkinamainen huutelu.

Kävelykadun osuudelle on järjestäytyneinä eri puolueet, sulassa sovussa vierekkäin. Kansalaistorin kuhinasta on turha etsiä poliittista epäsopua ja iloinen rinnakkaiselo tiivistyy pikkutytön kädessä olevaan ilmapallokokoelmaan: siihen on koottu kaikkia jaossa olevia palloja, puoluekantaan ja maailmankatsomukseen katsomatta. Torilta löytyy myös partiolaisten pop-up-kolo, joka eroaa muovisista teltoista kuin suuli heinäsuovista, sillä rakennelma on puinen ja muutoinkin melko näyttävä. Kojulla voi askarrella rannekkeen, joten uusia korostuksia kannattaa etsiä huivikaulat. Värikäs ranneke sopii hyvin kesäiseen toritunnelmaan.