Suomi pelastuu sittenkin?

Ravintolaiva Barcolla keskusteltiin torstai-aamuna yrittäjyydestä kunnissa. Keskustelijoilla oli vahva yksimielisyys siitä, että yrittäjyyttä tulee tukea kunnissa, sillä pienet ja keskisuuret yritykset tuovat kuntaan työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.
Kunnan yrittäjyysmyönteisyys nähtiin ennen kaikkea positiivisena
asenneilmapiirinä, jonka tulee näkyä yrittäjyyden mahdollistamisena ja
edellytysten turvaamisena. Kunnan tehtävä ei ole jakaa suoraan tukirahaa yrityksille, vaan yrittäjäaktiivisuus näkyy esimerkiksi yritystoimintaa tukevana rakentamisena ja rakennuttamisena. Kun kunnissa on edellytykset tuottavalla yritystoiminnalle ja yritykset ja kunta käyvät rakentavaa keskustelua yhteisistä intresseistään, kunta on hyvää vauhtia matkalla kohti yrittäjäaktiivisuutta.
Keskustelijoista ainakin tuleva kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo pienten ja keskisuurten yritysten pelastavan Suomen jättikonsernien oltua, noh, pienoisia pettymyksiä. Suomalaiset muuttavat hanakasti työn perässä, joten työpaikkojen turvaaminen on kunnille ensisijainen keino hankkia uusia kunnallisveronmaksajia. Yksi melko suora keino yrittäjien tukemiseen olisi kunnan hankintojen kilpailuttaminen niin, että myös pienet yritykset voisivat pärjätä tarjouskilpailussa. Ehkä hoitopalveluita ulkoistaessa ei olekkaan välttämätöntä ostaa kahdensadan vuodepaikan palvelua yhdeltä yritykseltä, vaan hajautua saman tien ostamaan paikat usealta pienemmältä yritykseltä. Eikä teidenvarsilla olevia liikennemerkkejä kiinnosta, onko ne tehty kaupungin omassa pajassa vai onko ne hankittu ostopalveluna asiansa osaavalta metallipajalta.
Jos pk- yritysten halutaan pelastavan Suomen, niille on kiireen vilkkaa
alettava luoda toimintaedellytyksiä pelastusoperaatiota varten. Kaikki, kuten järkevä ja yrittäjyyttä tukeva verotus, ei lähde kunnista, mutta kunta voi tehdä paljon saadakseen toimivia yrityksiä omalle alueelleen. Kuten Kari Koski sanoi, elinkeinopolitiikka on kunnan parasta sosiaalipolitiikkaa.