Raha liikuttaa - vai liikuttaako?

Kuntien liikuntarahojen käyttö
Krista Kiuru, Risto Nieminen, Arto Sinkkonen, Harri Syväsalmi, Veera Hellman, Riku-Petteri Vainio, Kari Sjöholm

Lasten liikuntaharrastusten kustannuksista ja niiden kasvusta puhutaan paljon paitsi kotien budjettikeskusteluissa, myös julkisesti. Erilaisissa urheiluseuroissa harrastaminen kallistuu, ja sen myötä perätään kunnilta enemmän panostusta erityisesti lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksiin. Tällä hetkellä kuntien rahoista noin 1,5 prosenttia kanavoidaan liikuntaan ja sen mahdollistamiseen, tästä määrästä jopa 70 % menee urheiluseuroille. Kun vain alle kolmasosa liikkuu seurojen hellässä huomassa, maalaisjärki käskee sijoittaa ihan Matti ja Maija Meikäläisen liikkumiseen. Seuratoiminta ei houkuttele kaikkia lapsia ja nuoria, eikä kotien rahalliset rajoitukset ole suinkaan ainoa syy. Veera Hellman toi esiin seuraurheilun kilpailuhenkisyyden: jo pienenä lapset laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan, ja epäonnistumisesta rangaistaan tiputtamalla huonompitasoiseen joukkueeseen. Ei kuulosta miltään hyvän mielen touhulta. Urheiluseuroilla olisi opittavaa erilaisilta höntsä- ja puulaakijoukkueilta, joissa kaikenikäiset pelaavat ja liikkuvat päämääränä liikunnan ilo.

Ei-tavoitteellisen liikunnan harrastajille ei taida kuitenkaan olla kissanpäiviä luvassa. Arto Sinkkonen myönsi, että kuntien säästöt johtavat ennen pitkää lähiliikuntapaikkojen sulkemiseen, on vain pyrittävä karsimaan tasapuolisesti ja aloittamaan vähiten palvelevista kohteista. Juustohöylämenetelmää hyödyntäen voitaisiin tietysti laittaa kaikille pururadoille vähemmän purua ja ajaa kaikkien nurmikenttien nurmikko harvemmin, mutta toivottavasti kunnissa päädytään järkevämpiin ratkaisuihin. Veera Hellman toi esiin myös mahdollisuuden käyttää nuoria talkootyövoimana liikuntapaikkojen kunnostuksessa, Risto Nieminen mainitsi maailmalla käytössä olevan mallin, jossa yksityiset voivat osallistua rahoitukseen ja panostaa itselleen tärkeisiin kohteisiin. Jos lähiliikuntapaikka on alueen asukkaille oikeasti tärkeä, eikö sen ylläpitoon luulisi löytyvän joko rahallista tukea tai aikaa? Kuntokin kohenisi talkoohommissa kuin itsestään.