Näyttää hyvältä cv:ssä

Kun koulu ei riitä
Hjallis Harkimo, Piia-Noora Kauppi, Anna Munsterhjelm, Esa Suominen, Jani Toivola, Maiju Pellikka, Robert Sundman

Suurin osa ihmisistä tekee elämänsä aikana muutakin kuin hankkii jonkinlaisen koulutuksen ja tekee töitä. Suomi on erilaisten yhdistysten luvattu maa, jossa monilta löytyy varsinaisen työkokemuksen lisäksi kokemusta jonkinlaisesta järjestötoiminnasta. On urheiluseurojen valmentajia, kyläyhdistysten puuhamiehiä ja -naisia ja yleisötapahtumien vapaaehtoista henkilökuntaa. Varsinkin nuorilla, kun työkokemus on vielä vähäistä, vapaa-aikana hankittu kokemus ja osaaminen voi nousta työnhaussakin arvoon arvaamattomaan.

Moniin työpaikkoihin vaaditaan ”muodollinen pätevyys”, tietty koulutus, jota suorittamatonta ei voida paikkaan valita. Tällöin suoritettu koulutus on edellytys edes työhaastatteluun pääsyyn. Piia-Noora Kauppi ja Hjallis Harkimo toivat molemmat esiin sen, että haastatteluun valittaessa katsotaan nimenomaan muodollista osaamista, mutta sen jälkeen muulla osaamisella ja hankitulla kokemuksella on enemmän painoarvoa. Onhan se mukava kuulla, että ansioluetteloista ilmeisesti luetaan myös kohdat, joissa kerrotaan harrastuksista ja luottamustoimista. Anna Munsterhjelm muistutti kuitenkin, ettei pelkkä cv-merkintä riitä. Ei siis niin, että haalii itselleen kaikki mahdolliset luottamustoimet ja hoitaa ne miten sattuu, kunhan vaan paperilla näyttää hyvältä. Harrastuksen parissa hankitusta osaamisesta pitää olla jotain todisteita, edes riittävän seikkaperäinen kuvailu siitä, mitä luottamustoimi on pitänyt sisällään ja kuinka on suoriutunut tehtävistään. Ihan vaan vinkkinä nuorille ja miksei hieman vanhemmillekin: harrastuksen parissa toimimisesta voi monessa paikassa saada ihan todistuksenkin. Itsekin olen sellaisia kirjoitellut partiolippukunnan johtajatehtävissä toimineille ja uskoisin, etteivät ne todistukset ole mitenkään huono lisä siihen mahdollisesti vielä kovin matalaan työtodistusnippuun.