Über-kyydillä jakamistalouteen?

Käytännön esimerkit luovat ymmärrysalustaa, johon kiinnittää teoreettista tietoa. Digitaalinen alusta olisi tehnyt kynävuokrauksesta osan über-ilmiötä. Palvelu Peter Nymanin kynänvuokrausbisneksessä oli moitteetonta, pääoma liikkui ja sijoitus kannatti. 

Überisaatio (vai uberisaatio?) on toinen teknologiamurros. 1990-luvulla Suomi selvisi ensimmäisestä  teknologiamurroksesta varsin hyvin teollisuusautomaatiosta kohti digitalisaation jatkumoa. Mutta miten käy nyt? Onnistummeko muuntamaan ja kehittämään sääntelyä niin, että se ei rajaisi vaan tarjoaisi jakamistaloudelle kasvualustan ja mahdollisuuksia?

Kuluttaja on moderni saalistaja, toiminnan keskiössä. Toimivien markkinoiden tulee kehittyä. Paneelissa viriteltiin ideaa Baltian ja Pohjoismaiden yhteisistä digimarkkinoista. Tämä vaatisi kuitenkin riittävästi yhteisiä pelisääntöjä, jotka nyt tuntuvat kaukaisilta.

Ministeri Berner valotti  suositun uberisaation käytännöllistä ilmiötaustaa hyvin: onnistummeko muutoksessa tekemään valinnan, joka vie eteenpäin? Kuluttaja tarvitsee yhä edelleen taksikyytiä, kuluttaja ottaa edelleen kuvia vaikkakin nyt digikameralla. Ihmisen peruskäyttäytyminen muuttuu hitaasti, mutta tekemisen tavat ja palvelualustat muuttuvat.

Slushin presidentti Marianne Vikkula vakuutti nuoren yrittäjän innolla, että juuri nyt Suomessa on paras aika olla yrittäjä. Globaalin tuotteen voi rakentaa poistumatta edes maasta. Tarvitaan vain uskoa ja kanttia omaan tekemiseen.  

Uberin Suomen maajohtaja Joel Järvisellä olisi varmasti ollut enemmänkin kommentoitavaa kuin mitä yleisön eturivistä pääsi ääneen. Miten tämä nyt näin meni? 

 

Aikamme Über-ilmiöt - kuka nappaa asiakkaan?
to 14.7.2016 klo 10-11.15, Antinkatu 5
Elinkeinoelämän keskusliitto

Anne Berner, liikenne- ja viestintäministeri, Kesk.
Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, ETLA
Tuomas Pere, tj., Pintos Oy
Marianne Vikkula, president, Slush
Peter Nyman, juontaja, uutisankkuri, MTV Uutiset