Saako sananvapauteen vedoten sähistä mitä tahansa?

Suvakki. Kannattaa varoa, tiedän osoitteesi. Tuollaiset pitäisi tappaa.

Tällaiset kommentit ovat yleisiä internetin syövereissä. Vihapuhe on voimistunut julkisessa keskustelussa, internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Vihapuheesta keskusteleminen on tärkeää, koska aggressiivinen kielenkäyttö voi rajoittaa julkista keskustelua. Mielipiteet saattavat kaventua vihan ja pelon vuoksi.

Miksi halventavia kommentteja naputellaan? Entä miten päästään kohti rakentavaa keskustelukulttuuria? Näitä kysymyksiä pohtivat #VihaRakkausSivistys-tilaisuudessa juontaja Maryan Abdulkarim, bloggaaja Vesa Linja-aho, sarjakuvataiteilija Warda Ahmed, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, köyhyystutkija Maria Ohisalo ja Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.  Jotkut tuntuvat olevan sitä mieltä, että sananvapauden nimissä saa suoltaa mitä vain. Ei saa. Sananvapauden mukana tulee myös sananvastuu.

Sirpa Pietikäinen painotti, että sananvapauden nojalla ei saa loukata perus- ja ihmisoikeuksia. Rangaistavaa on esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan vihapuhe tarkoittaa ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Erilaiset mielipiteet ovat toki sallittuja, mutta ei oikeuksien loukkaaminen.

Panelistien mielestä on tärkeää pohtia vihapuheeseen johtaneita syitä, jotta sitä voisi kitkeä tehokkaammin. Vihapuheen nähtiin kertovan yhteiskunnan tilasta. Suomalaiset kokevat epävarmuutta ja turvattomuutta enemmän kuin aikaisemmin. Osa ihmisistä saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja haluaa tulla kuulluksi. Vähemmistöjen niskaan on helppo kaataa lokaa, kun itsellä on paha olla. Öyhöttäminen ei kuitenkaan hyödytä, vaan kasvattaa turvattomuuden tunnetta ja lietsoo vastakkainasettelua.

Keskustelijat kiinnittivät huomiota kasvatuksen ja koulutuksen merkitykseen. Usein ennakkoluulot kumpuavat tietämättömyydestä. Jokaisen olisi hyvä kohdata erilaisia ihmisiä. Kun huomaa, ettei peloille ole aihetta, turhat stereotypiat murenevat. Lapsille ja nuorille on opetettava vuorovaikutustaitoja, erilaisuuden hyväksymistä ja kriittistä medialukutaitoa. Vesa Linja-aho nosti esille myös median roolin. Median täytyy tuoda esiin monenlaisia ääniä demokratian toteutumiseksi, mutta samalla olla hyväksymättä vihapuhe.

Vihapuhetta ei kuulu hyväksyä. Täytyy ymmärtää, milloin on kyse vihapuheesta ja tuomittavasta rikoksesta. Älä lähde mukaan kuka huutaa lujempaa -kisaan. Rakentavan keskustelukulttuurin luominen on meidän kaikkien vastuulla. Ilmaise mielipiteesi ihmisoikeuksia kunnioittaen ja kanna vastuusi.