Vastuullisuutta vaatehankinnoissa

Tästä aiheesta keskusteltiin Marttojen Garderobi – harkitse, korjaa, kierrätä –paneelissa ti 14.7. klo 10.30-11.45.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 13 kg henkilöä kohti vuodessa. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vaatteita tuotetaan yhdeksän kertaa yli kulutustarpeen. Vaatteet ovat usein halpoja, joten niitä on varaa ostella.
Tekstiilijäte: Kirpputoreilta löytyy vaatteita, joita ei ole koskaan käytetty. Suomessa syntyy miljoonia kiloa tekstiilijätettä vuodessa, joka on noin 10 kg henkeä kohden. Osa tekstiilijätteestä on huonolaatuista vaatetta, mutta kaatopaikoille päätyy paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta. Vuonna 2016 tekstiilijätettä ei saa enää sijoittaa kaatopaikoille.
Keskustelussa kuultiin monen panelistin suulla, kuinka vähän tietoa tai kuinka vaikeaa kuluttajan tiedonsaanti on ostohetkellä, vaatteiden alkuperästä; tuotantoketjusta,olosuhteista ja materiaaleista. Näin todettiin yhteisymmärryksessä olevan niin kuluttajan kuin yrittäjänkin näkökulmasta. Todettiin, että ekologisesti, eettisesti tai luomutuotettua termit tunnetaan heikosti. Joskus löytyy vaikeasti tulkittavia merkintöjä. Ympäristömerkittyjä esim. joutsenmerkkiä, ei juuri ole otettu vaateteollisuudessa käyttöön. Sonja Vartiala (FinnWatch ry) korosti sitovan sosiaalisen vastuullisuuden periaatteiden päättämistä yrityksille Suomessa Ilon perussopimuksen mukaisena. Yhteisymmärryksessä panelistit pitivät tärkeänä viestinä kuulijoille kestävän tuotteen hankkimista alkuperä selvittämällä.
Omissa arkiratkaisuissa voi ennen hankintapäätöstä miettiä, tarvitseeko juuri nyt uutta vaatetta? Tee vaateinventaario. Voiko esim. vanhaa uudistaa käyttötilanteeseen sopivaksi uuden ostamisen sijasta? Vie ompelimoon, mikäli et osaa itse korjata vaatteitasi? Kirpputorien hyödyntäminen edesauttaa materiaalien kiertoa. Vältä tunneshoppailua; älä etsi piristystä tai lohdutusta ostelemalla.
Oikean vaatehuollon osaamisella on merkitystä tuotteen kestävyyden kannalta. Tutustu hoito-ohjeisiin. Pese tuote oikein ekopesuaineilla ekopesuohjelmia suosien. Tuuleta, jos se riittää. Oio ja ripusta pesun jälkeen.
Halpa hinta on hankintojen perustana niin yksityisen kuin julkisen sektorin kohdalla. Näin on kilpailutettu suomalainen tuotanto ulos halpatuontimaihin. Suomessa työntekijät ovat kortistossa. Paikallisten yrittäjien tukeminen edistäisi kotimaisen elinkeinoelämän hyvinvointia. Hinnan sijasta toivottiin tulevaisuudessa kiinnitettävän hankinnoissa huomiota sosiaaliseen vastuullisuuteen.
Kierrättämällä ja lahjoittamalla voi uudistaa vaatevarastoaan. Kierrättämisenkulttuuri on tulossa, mutta tiedetäänkö miten kierrättäminen tapahtuu? Ettei kirpputorille vie myyntiin sinne kuulumattomia vaatteita? Tai sekajätteeseen muuten käyttökelpoista tavaraa?
Trashionista Outi Pyy toi keskustelussa näkökulman kierrättämisen vaikeudesta kuluttajan kannalta. Hänen mielestään vaatteiden, jotka on valmistettu ennen vuotta 2000, on pysyttävä kierrossa. Niitä ei enää tule lisää. Osa on jo tuhoutunut roskiksiin. Ne ovat osoittaneet kestävyytensä. Siis kestävät vastedeskin. Sen sijaan 2000 jälkeen valmistettujen kohdalla hän näkee eri tilanteen.

Keskustelu oli mukaansa tempaavaa käytännön läheistä. Vinkkejä ja ohjausta on saatavissa. Marttojen tiloissa on koko viikon ajan mahdollista henkilökohtaisesti käydä tutustumassa Garderobi työpajoihin, tuunaamassa vaikka t-paita.
Panelisti Outi Pyyn sanoihin kirjoittajankin helppo yhtyä:” Opetelkaa tekemään itse. Käsitöiden tekeminen on äärimmäisen terapeuttista”.