Vanhentunut lainsäädäntö jarruttaa kehitystä

Lainsäädännön uudistus tarve sekä nykyaikaisten päivitettyjen pelisääntöjen tarpeesta olivat panelistit yhtämieltä. Suomi on ” kontrollifriikkien paratiisi” toimiiko näin tulevaisuudessa. Byrokratian keventämisen tarve on ilmeinen. Kuluttaja/asiakas on ”moderni saalistaja”. Ihmisen käyttäytyminen jää jokaisessa kehitysvaiheessa. Ihminen tarvitsee esim. kyytiä, ottaa valokuvia, valmistaa ruokaa. Aikamme Uber-ilmiöistä keskusteltiin Areenalla Antinkatu 5.

Digitalisaatiio on yksi kehitysvaihe automaation jälkeen. Digin kautta poistuu tai muuttuu vanhoja työtehtäviä. Ministeri Anne Berner alustuspuheenvuorossaan puhui jakamistaloudesta. Siinä luodaan erilaisia alustoja, joissa toimijat tarjoavat palveluita. Kuluttajien on mahdollista tehdä valintoja: esim. ostaa lippuja, tehdä ostoksia. Pääomat saadaan nopeasti kiertoon. Säästetään aikaa. Työllistetään, mutta eri tavoin kuin aikaisemmin. Digitalisaatio ei ole vielä tuottanut riittävästi työpaikkoja. Edessä on uusi työpaikkakulttuuri.

Miten lainsäädännöllä mahdollistetaan tulevaisuuden kehitys? Millaisiin paikallisiin tai yleismaailmallisiin uhkiin on varauduttava? millaisin pelisäännöin? Lainsäädännön pitäisi olla alusta, joka mahdollistaa myös kokeilun, uuden teknologian testaaminen on mahdollista. Ministeri Anne Berner kuulutti neutraalia lainsäädäntöä, joka ei olisi teknologiaan sidottua. Muutoksen äärellä on selvitettävä miten turvataan kuluttajan suoja, kilpailu. Ei voi tietää millaista teknologiaa on viiden vuoden päästä. Markkinatalous toimii kun se on maalle sopiva. Ovatko säädöksi jotka kannustavat tai tukevat markkinavääristymiä? Tukevatko yhteiskunnan säännökset palkansaajien siirtymistä yrittäjiksi. Onko kulttuurissa vika jos pienempi yritys ei kehity suureksi?

Aina on ollut enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Tulevaisuuden yhteiskunta on aina ollut parempi. Tutkimusjohtaja Mika Malirannan mukaan Suomen vauraus riippuu soveltamisen tasosta. Hänen mielestään Suomessa teknisessä mielessä ollaan kärkiluokkaa ja osaaminenkin on hyvää. Sen sijaan markkinointia pitäisi parantaa. Toimitusjohtaja Marianne Vikkula mielestä nyt parasta aikaa yrittää. Asenteella on merkitystä. Sen sijaan, että kaikki tehdään itse alusta loppuun, uuden ajattelun mukaan verkostoidutaan. Yhteistyö on avainasia. Kasvupotentiaali on yhteiskunnan vastuulla. Yksilön tietosuoja tässä kentässä vaatii selvityksiä. Miten huolehditaan tasa-arvoisesti suuren yleisön palveluiden kehittymisestä? Yhteiskunnassa tarvitaan vertaistukiryhmiä ja syrjäytymisuhan alaisille erityispalveluita. Asiakkaan nappaa sen, kenen palvelu on kohdallaan yksilökohtaisen tarpeen kanssa.