Saako Suomessa menestyä?

Saako Suomessa menestyä?
16.7. klo 10:30-11:45
Järjestäjät: Prizztech, Suomen Yrittäjänaiset ja Perheyritysten liitto ry
Paikka: Promenadikeskus
Juontajana : Airisto Lenita, diplomiekonomi, tietokirjailija
Puhujina: Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy
Jussi 69muusikko, yrittäjä, The 69 Eyes
Liukas Linda,yrittäjä, perustaja, Rail Girls –nettiyhteisö
Muurainen Olli, omistaja, Billnäsin ruukki,
Parikka Minna suunnittelija, Minna Parikka Shoes Oy
Tamminen Juhan,i yritysvalmentaja, Eurotam Oy

Menestys ei tule ilmaiseksi. Avauspuheenvuorossa mainittiin, myös oikean” fyrkan” tulevan yrittäjiltä. Puhujat edustivat hyvin monentyyppisiä yrityksiä: Panelistien yhteinen nimittäjä oli menestys. Miten jokainen voisi hyödyttää yhteiskuntaa, sen sijaan että elää sen tuilla? Keskustelua seurasi täysi sali kuulijoita.
Maan kulttuuri opitaan sosiaalisessa ympäristössä vuorovaikutuksen kautta. Eri kulttuureissa talous menestyy eri tavalla.
Lenita Airisto mainitsi, että Ruotsissa ei makseta perintöveroja. Veroja maksetaan vasta siinä vaiheessa kun esim. haluaa myydä yrityksen. Johanna Ikäheimo korosti vastauksessaan kaikkien kannustavien ratkaisujen merkitystä sukupolven vaihdostilanteessa.
Olli Muurainen kuvasi menestystä” kulkemiseksi epäonnistumisesta epäonnistumiseen menettämättä halua yrittää”. Osa mahdollisuuksista ei vain toteudu. On aktiivisessa vaiheessa olevia mahdollisuuksia, aktivoituvia sekä niitä jotka epäonnistuvat. Yrittämiseen liittyy optimismi. ”Esikuvat eivät pidä itsestään melua”.
Lenita Airiston mukaan suomalainen kulttuuri suosii tavisajattelua. Tähän hän johdatti kuulijoita vertaamalla amerikkalaisten ja suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden keskustelun aiheita. Suomalainen opiskelija keskustelee mistä saisi opintotukea? Amerikkalaiset opiskelijat opiskelevat yrittäjyyttä.
Minna Parikka korostaa, että avain onneen on olla oma itsensä, tehdä sitä mitä haluaa sekä seurata trendejä sekä markkinoita.
Jussi 69 edustama musiikkibisnes on riskialuetta. Hän mainitsee alun olleen hankalaa. Työ on hänelle intohimo. Menestys perustuu kuluttajiin eli kuuntelijoihin.
Urheilussa menestys tarkoittaa voittoja matseissa. Juhani Tammisen näkemys menestyksen saavuttamiseen, on ”pelaat just niin kuin valmennat”: Valmennuksessa on keskeistä, pysähtyminen, analysointi sekä tilanteesta tehtävät johtopäätökset. Sen jälkeen jatketaan. Menestys on mielenrauhaa siitä, että heittänyt kaiken kehiin”
Miten” tylsästä työstä” saisi innostavaa?
Keskustelussa mainittiin, että fyysinen, tekninen, taktinen ja mentaalinen harjoittelu tuovat lisäarvoa. Todettiin, että Suomen koululaitoksessa mentaalinen valmennus on vähäistä. Keskustelussa heitettiin haastele koulutukselle, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olisi kannustettava löytämään sekä käyttämään omia voimavaroja. Yrittäjää verrattiin uimariin, joka taistelee itsensä kanssa.
Linda Liukas mainitsee, että hyvinvoinnin määrä ei ole vakio. Hyvinvointiteknologia on kasvava osa-alue. Nykyisin ei opita luomaan asioita tietokoneella, vaan käyttämään sitä. Hän kuulutti perään sen monipuolisempaa hyödyntämistä arjessa. Samalla hän painotti esim. koodaamisen opettamista tytöille jo peruskoulussa.
Menestyjät nähtiin poikkeuksellisina. Heillä on paremmuuden tunne. He sietävät epävarmuustekijöitä ja heillä on hyvä itsekuri.
Lopuksi yhteenvedossa Mainittiin menestyvän kulttuurin tekijöitä:Yksilöt integroituvat ryhmiin; Miesten ja naisten roolit eroavat toisistaan; miten yhteiskunnassa suhtaudutaan epätasa-arvoon sekä miten yhteisön jäsenet sietävät tuntematonta.
Keskustelussa päädyttiin, että Suomi on menestysyhteiskunta, jossa on esim. naisen näkökulmasta hyvä asua. Kehittämisen varaa on tuntemattomaan esim. erilaisten ja eri-ikäisten toimintaympäristöjen yhteensovittamisessa. Eriarvoisuuden poistaminen vaatii ponnisteluja. Koulutuksen tulee tulevaisuudessa pienessä valtiossa satsata uinuvien kykyjen löytämiseen. Me tarvitaan erilaisia osaajia. Opettajuudelle tulee siinä haastetta, että omaa osaamistaan myös päivitettävä jatkuvasti. Hyvä ammattitaito on se” tekninen menestystekijä”. Koulutuksen kautta myös välitetään asenteita. Kannustava ilmapiiri tukee yrittämään, menestymään. Monet menestystekijät ovat sellaisia, joita voi myös kehittää läpi elämänsä, jos asenteena on elämänaikainen oppiminen. Lopuksi mainittiin kotikasvatuksen merkitys elämässä selviytymisen perustana.