Rautalankaa jäi puuttumaan kuntauudistuksessa

Porin ja ympäristökuntien perusteellisesti valmisteltu kuntaliitos kaatui maaliskuussa Poria lukuun ottamatta muiden kuntien valtuustojen päätöksiin. Suomi-Areenan kuumaan kuntaliitoskeskusteluun Ulvilan Naparantaan oli koottu luottamushenkilöjohtoa kaikista kunnista. Kuumuudesta ei ollut tietoakaan. Ei keskustelussa eikä viileässä tuulessa olleessa runsaassa yleisössäkään. Keskustelu ei ollut myöskään viileätä vaan paremminkin haalean harmittavaa päätösten jälkeen. Yleisön kättennostoäänestys toi toki edelleen noin puolet kannalla ja puolet vastaan –tuloksen.
Mihin liitos sitten oikein kaatui? Siihen ei oikeastaan vastausta saatu. Valmistelua pidettiin erinomaisen hyvänä ja perusteellisena. Poria on aikaisemmin pidetty isona mörkönä. Siitäkään ei enää tuntunut olevan jäljellä kuin pienoismalli. Kaikki kehuivat hyvää prosessia ja pohjatyötä. Valtuutettujen perehdyttämisen riittävyys ja sitouttaminen päätöksentekoon tuntuivat olevat yhteisiä kantoja. Kuntaliitoksen hyötyä kukaan ei kyseenalaistanut ja siksi ympäristökuntien valtuustojen päätökset tuntuvatkin oudoilta. Olen itsekin pari kertaa kirjoittanut Suomen turhimmasta kuntarajasta, jollaisena Porin ja Ulvilan rajaa pidän. Tälle käsitykselleni sain tukea kokeneelta politiikan konkarilta eli Ulvilan kunnanvaltuuston puheenjohtajalta Kimmo Vepsältä. Muut olivat varmaankin samaa mieltä, mutta hän uskalsi parhaiten kuvata todellisen tilanteen. Kunta on kuntalaisia eikä kuntapäättäjiä varten. Kysymys on siitä, että minkälaisella kuntarakenteella tuotamme tehokkaimmin ja taloudellisimmin kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Ulvilan palveluista Pori tuottaa jo suurimman osan. Tekninen toimi ja perusopetus ovat kunnan omassa päätöksenteossa. Vepsän mukaan Ulvilan valtuuston päätehtävänä on kohta kirjoittaa jälki-istuntoja kun muuta päätettävää ei ole. Rahat palveluihin kuitenkin otetaan kuntalaisilta, joten uudessa, suuremmassa kunnassa kaikki kuntalaiset olisivat päässeet valitsemaan koko päätöksentekoon osallistuvaa luottamushenkilöporukkaa. Vai oliko kysymys siitä, että heidän lukumääränsä vähenisi?
Osasyynä vastustaviin päätöksiin lienee ollut eduskuntavaalien läheisyys ja edellisen hallituksen kompastelu kunta- ja sote-uudistusten valmistelussa. Valtuustojen asian vakavuuden käsityksen tai käsityskyvyn puute jäi päällimmäisenä mieleen kuntaliitoksen kaatumisen syynä. Olisi varmaan tarvittu kerä rautalankaa jokaisen valtuuston kokouksen alkuun, jotta asia olisi voitu sitä vääntämällä kuvailla tarpeellisen perusteellisesti. Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen oli kaivanut sopimusluonnoksen mukaansa. Tällä kunnallisvaalikaudella tuskin edetään, mutta keskustelun perusteella paperi kannattaa pitää tallessa ja ehkä pitkin matkaa päivittääkin. Kuten keskustelijat totesivat niin kuntauudistuksia varmasti tulee.
Vieressäni keskustelua seurannut herrasmies pyysi välittämään käsityksenään, että nuori toimittaja Antti Laakso veti keskustelun asiantuntevasti ja muutenkin hyvin. Siihen on helppo yhtyä.