Uudet kunnat

Keskiviikkona Eetunaukion lavalla puhuttiin aiheesta 'kaupunkiseudut kuntauudistuksen keskiössä'. Juontajana toimi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski ja keskustelijoita olivat kuntaministeri Paula Risikko, kansanedustaja (kesk) Annika Saarikko, kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo ja Suomen Kuvalehden uusi päätoimittaja Ville Pernaa.
Keskustelusta on heti sanottava, että se oli raikas ja siinä tuotiin esille monia ongelmia, joihin kuntien rakenneuudistus on törmännyt. Suurin ongelma on johtajuuden puute ja oikean tahtotilan löytäminen. Demokratiassa on uskallettava tehdä myös 51-49 päätöksiä - täydellistä yksimielisyyttä on vain diktatuureissa.
Keskustelijat puhuivat järkeviä - ainoana poikkeuksena Annika Saarikko. Kun puhuttiin kuntauudistuksesta, niin hän aatteelleen uskollisena vastusti kaikkia muutoksia, tärkeimpänä argumenttina kuntien 'identiteetti', jota sanaa hän käytti ainakin 50 kertaa. Kun puhuttiin pakkoliitoksista, niin AS tietenkin vastusti niitä kiihkeästi, mutta ei osannut kertoa mitään vaihtoehtoa.
Annika Saarikko puolusti ylikunnallisia elimiä, 'hallintohimmeleitä', vaikka muut keskustelijat totesivat tämän järjestelmän äärimmäisen sekavuuden. Paula Risikko todisti voimallisesti, että vahvat kunnat ovat paras ratkaisu. Toinen malli on suunnilleen Ruotsin malli, jossa maakunnat hoitavat palvelutuotannon.
Puhuttiin keskuskaupungeista ja ympäristökunnista. Ville Pernaa sanoi aivan oikein, että kun kuntajärjestelmä luotiin seurakuntapohjalle 1800-luvun lopulla, silloisten kaupunkiemme rajoilta alkoi metsä ja pelto. Esimerkiksi Turun seudulla Raisio, Kaarina ja Lieto ovat keinotekoisia kuntia, joita voidaan hyvällä syyllä nimittää 'kermankuorijoiksi'.
Suomessa on monta köyhää, vanhusvoittoista kuntaa, joita paneelissa kutsuttiin 'puoliruumiiksi'.Mutta päätösten teko on poliitikoillemme mahdotonta - edes 5 vuoden sääntöön ei haluta kajota, vaikka se on järjetön.
Kuntien tehtäviä on karsittu, joten pelkistäen kunnalla on enää vaakuna kunnantalon seinällä!
Kysyin panelisteilta, miksei kuntauudistus koske Ahvenanmaata, jossa on edelleen 16 kuntaa, pienimmässä Sottungassa alle 100 henk. Vastausta en saanut.
Kuntauudistusten jarruttajia tietenkin ovat kunnanjohtajat ja muut virkamiehet, jotka eivät halua luopua laiskanvirastaan eivätkä luottamusmiehet kokouspalkkioistaan.
Siksi poliitikoille arvosana 10 - tuhannen asteikolla!