NUORTEN POLIITIKKOJEN TABUT

Tiistaina Purje-lavalla oli kuusi nuorta kansanedustajaa keskustelemassa, miten politiikan ongelmat ratkaistaan. Mukana olivat Touko Aalto (vihr), Hanna Sarkkinen (vas), Hilkka Kemppi (kesk), Sanna Marin (sd), Saara-Sofia Siren (kok) ja Ville Tavio (ps). Juontajana oli Marja Sannikka. Heti aluksi nuoret vakuuttivat, että heillä on keskenään enemmän yhteistä kuin mitä on omien puolueiden vanhempien poliitikkojen kanssa. Toinen asia, mitä nuoret korostivat oli, että heillä ei ole tabuja. Mitenkähän lienee.

Olisin odottanut nuorilta poliitikoilta ennakkoluulottomampaa asennetta yhteiskuntaamme jäytäviin tabuihin. Niitähän ovat vaikkapa seuraavat: 1) ihmiskunnan historian ankarin ryöstöverotus,2) periksiantava suhtautuminen hallitsemattomaan ja rajoittamattomaan maahanmuuttoon,3) myönteinen asenne kaikkiin seksuaalisiin ilmiöihin. Nämä nyt vaines<imerkkeinä.

Keskustelun aluksi ruodittiin RU:ta. Ville Tavio oli ainoa, joka kannatti Suomen eroa EU:sta. Perusteluna hänellä oli, että silloin Suomi voisi tehdä itsenäisesti omat ratkaisunsa ja harjoittaa itsenäistä talouspolitiikkaa. Muut viisi olivat kuitenkin realistisella linjalla - pieni Suomi ei yksin selviytyisi.  Yhtenäisellä EU:lla on todella leveämmät hartiat.Jos Eurooppa jaettaisiin pieniin tilkkuihin, se ei totisesti olisi kenenkään etu. Moni keskustelija totesi, että on eri asia puhua EU:n kuin euron ongelmista. EU ei läksynä ole helppo, mutta meille ainoa mahdollisuus.

Natosta puhuttiin paljon - asian vierestä. Natoon liittymistä kannatti vain Saara-Sofia Siren. Mutta kaikki panelistit puhuivat 'Nato-optiosta', ymmärtämättä käsitteen sisältöä. Ei Natoon mennä kuin talliin, vaan jos anomus jätetään, prosessi kestää aikansa ja vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksymisen. Teoriassa siis pieni Luxemburg voi estää Suomen pääsyn.

Nato-keskustelun taso ei vuosien aikana ole yhtään noussut. Puhutaan vain Venäjän reaktioista. Niin, kannattaako katto paikata ennen syysmyrskyjä, vai myrskyn puhjettua, on peruskysymys. Selväkielessä - liitytäänkö Natoon, kun vihollispanssarit ovat Herttoniemessä, Kulosaaressa, vai Kruununhaassa? Nämä ratkaisut on tehtävä syvän rauhan aikana - ei kriisitilanteessa. Suomen nuorillakin poliitikoilla on luulo, että' jos uomi liittyy Natoon, Venäjä ryntää kohti Vaasaa!

On järkyttävää todeta, että nuoretkin poliitikot kuvittelevat, että jos Suomi on kiltti Venäjälle, he ovat meille kilttejä. Tämä teoria ei viimeiseen 1000 vuoteen ole pitänyt paikkaansa. Edellinen puolustusvoimain komentaja Hägglund vastustaa Natoa siksi, että silloin vastuuntunnottomat poliitikot kuvittelevat, että 'Nato hoitaa kaiken' ja romuttavat kansallisen puolustuksen. Panelisteilta kysyttiin, tuleeko Suomen avuksi kukaan, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Yksi panelisti oli optimisti. Panelistit puhuivat ääni väristen sinkkiarkuista ja siitä, ettei Suomen kannata suunnata katsetta Baltiaam. Asiahan on kuitenkin niin, että Naton suurin merkitys on tilanteessa, jossa ei ole ammuttu ensimmäistäkään laukausta. Nato olisiu siis selkänoja ja sateenvarjo

Lopuksi puhuttiin talousesta. 'Yhtynyt vasemmisto' eli sd, vas + vihr kannatti velkaelvytystä - muut vastustivat. Jos olisi saanut esittää yleisökysymyksen, olisin kysynyt poliitikkojan kantaa tasaveroon, joka ratkaisisi erittäin monta ongelmaa

Kokonaisuudessaan keskustelu oli hienoinen pettymys. Olisin odottanut poliitikkojen kantaa nykyiseen 8-puoluejärjestlmään. Taatusti 2-puoluejärjestelmä monien sivistysmaiden tapaan olisi huomattavasti demokraattisempi.