Nuorison vai työelämän ehdoilla

Nuorisotalossa oli 16.7. iltapäivällä mielenkiintoinen keskustelu aiheesta 'riittääkö nuorisotakuu?' Tilaisuutta juonsi jämäkästi Nykypäivän päätoimittaja Alberto Claramunt ja keskustelijoina olivat ministeri Susanna Huovinen, Porin nuorisvaltuuston pj Lasse Lund, Allianssin pj Hanna-Mari Manninen ja lukiolaisten liiton pj Daniel Sazonov. Keskustelu lähti reippaasti käyntiin joidenkin Euroopan maiden nuorisotyöttömyyslukujen vertailulla: Kreikka 60%, Espanja 28, Suomi 22, Saksa ja Itävalta 8%. Kun yleisön joukosta ehdotettiin, että eikö ole parempi, jos nuori tekee töitä pienemmällä palkalla kuin makaa sohvalla, koska yhteiskunnassa ei muuta rahaa tällaiseen ole kuin velkarahaa, poliitikot vastasivat, ett' 'emme me voi'.
Päivän teemaa nuorisotakuuta puitiin monelta kantilta ja todettiin, ettei systeemi toimi. Kun järjestelmä kuitenkin on toiminut vasta 7 kk, on ennenaikaista tuomita koko systeemi.
Tilaisuudessa oli seinälle heijastettuna. Twitter-viestejä. Hyvin monessa nuoria kannustettiinj yrityksen perustamiseen. Kas, siinä Suomen pelastus!
Suomessa on opiskeluajat liian pitkät, työelämään mennään vasta 30 v molemmin puolin, sairauseläkkeitä - varsinkin mielenterveysongelmia - on hälyttävä määrä. Mitä siis pitäisi tehdä? Poliitikon vastaus oli (jälleen) ympäripyöreä: ei saa ketään syyllistää. Ylipäätään melkein kaikkiin kysymyksiin poliitikko vastasi konditionaalilla: pitäisi... Kyllähän nyt Suomi on siinä tilanteessa, että tekoja tarvitaan. Kelkkaa ei voi työntää narusta!
Saksassa vuosisatoja käytössä ollut oppisopimusjärjestelmä todettiin tehokkaaksi.
Mutta - osaavatko Suomen poliitikot tehdä päätöksiä?