Lobbaus vaikuttaa politiikassa

Lobbaus poliittiseen päätöksentekoon liittyvänä ilmiönä mielletään helposti negatiiviksesi, vaikka todellisuudessa se on välttämätön osa toimivaa demokratiaa. Näin ajattelevat myös Porin kaupungintalon valtuustosalissa ajatuksiaan kertoneet kansanedustajat Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) ja Anni Sinnemäki (vihr.) keskustelutilaisuudessa, jossa mietittiin mihin politiikan teko perustuu. Lobbaus eli käytäväpolitiikka tarkoittaa erilaisten ryhmien pyrkimystä vaikuttaa päättäjiin. Porissa lobbaajia nähtiin esimerkiksi kouluverkkouudistusten yhteydessä koulujen edessä ja katujen varsilla mielenosoituksissa lähikoulujensa puolesta. Päätöksentekijöiden on välttämätöntä saada palautetta kansalaisilta pystyäkseen tekemään oikeudenmukaisia päätöksiä.
Laajemmin lobbaukseen voi liittyä myös haitallisia piirteitä kuten korruptiota ja lahjontaa. Lobbaus voidaan myös naamioida tutkimustuloksiksi, kertoi professori Roope Uusitalo. Tämän vuoksi jokaisen kansalaisen tulisi kehittää medialukutaitoaan ja huomata, jos joku tutkimus on esimerkiksi yhden yrityksen maksama. Tällöin tutkimustuloksiin pitäisi suhtautua kriittisesti.